Edellisten eduskuntavaalien jälkeen maailmassa on tapahtunut suuria asioita, kuten korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Ne ovat vaikuttaneet osaltaan vaalikampanjoinnin tapaan.
Yle kysyi vaalityön painopisteistä niiden puolueiden satakuntalaisilta piirijärjestöiltä, joilta viime eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajia. Kaikkien yhdeksän puolueen edustajat vastasivat.
Korona-aikana käydyt vaalit opettivat puolueita uusiin toimintatapoihin. Kuntavaalit olivat 2021 kesäkuussa ja aluevaalit tammikuussa 2022.
Koronan vaikutuksena puolueet panostavat edellisiä eduskuntavaaleja enemmän sosiaalisessa mediassa ja laajemminkin verkossa tapahtuvaan vaalityöhön.
Someen on pistetty paukkuja
Moni kyselyyn vastanneista puolueista kertoo myös kouluttaneensa toimijoita some-vaalityöhön.
Kokoomuksen Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Antti Ahonen toteaa, että he ovat liikkeellä suurella panostuksella.
– Meillä vaalibudjetti on nyt piirijärjestön kaikkien aikojen suurin, ja myös verkkomainontaan resursoidaan enemmän kuin koskaan ennen eduskuntavaaleissa.
Liike nyt -puolueen Satakunnan puheenjohtaja Kimmo Kalliomäki tuo vahvimmin esille somen merkityksen.
– Puolue panostaa verkkomarkkinointiin, mutta kiertää Satakunnassa silti myös isoimmat perinteiset yhteiset vaalitapahtumat.
Satakunnan vihreiden puheenjohtaja Jarkko Santala kertoo puolueen ottaneen käyttöön myös uusia somekanavia.
– Uusia alustoja on toki ehtinyt tulla ja niiden painopisteet muuttua. Facebookin ja Instagramin rinnalle on tullut TikTok, Twitterin suosion ehkä hiipuessa.
Myös kasvotusten tapaamista arvostetaan
Sosiaalidemokraattien Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen pitää tärkeänä, että ehdokas pystyy valitsemaan monista vaihtoehdoista, mitä tapaa haluaa käyttää vaalityössä.
– Vaalityö on monipuolistunut, kun tässä edellisten vaalien jälkeen on ollut korona.
RKP:n toimintakoordinaattori Kia Ahlfors tiivistää monen puolueen jakaman näkemyksen omassa vastauksessaan.
– Sosiaalisen median rooli vaalityössä kasvaa jatkuvasti, mutta kasvokkain tapahtuvan vaalityön merkitys ei ole sen takia vähentynyt.
Samoilla linjoilla on esimerkiksi perussuomalaisten Satakunnan piirisihteeri Markku Palomäki.
– Kiertämistä vaalitoreilla edelleen arvostetaan, ja tuntuu siltä, että henkilökohtaista kontaktia haetaan aiempaa enemmän.
Vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä on saatu hyvin
Puolueet ovat saaneet Satakunnassa pääosin hyvin vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä mukaan eduskuntavaalien kampanjointiin.
Ainoastaan vasemmistoliitosta kerrotaan suoraan, että vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä ei ole tarpeeksi. Verrattuna viime eduskuntavaaleihin vapaaehtoisten määrä on maakunnassa kaikkiaan pysynyt samana tai kasvanut.
Suurin osa vastanneista puolueista korosti vapaaehtoisten tärkeyttä vaalityön kannalta.
Sosiaalidemokraattien Jukka Pirttinen antaa asiasta konkreettisen esimerkin.
– Ilman vapaaehtoisia me emme voisi esimerkiksi kiinnittää vaalimainoksia teiden varsiin.
Äänestysaktiivisuus on avainasemassa
Kysyttäessä puolueiden satakuntalaisilta piirijärjestöiltä, mitä he pitävät ratkaisevina asioina maakunnassa vaalituloksen kannalta, esiin nousee erityisesti äänestysaktiivisuus.
Puolueiden vastauksissa näkyy myös eduskunnan hallitus–oppositio-asetelma. Oppositiopuolueet tuovat hanakasti esiin omaa vaihtoehtoaan nykyiselle hallitukselle.
Kristillisdemokraattien Satakunnan piirin puheenjohtaja Simo Korpela näkee oman puolueensa vaihtoehtona viime vuosina vallassa olleille.
– Puolueemme edustaa järjen ääntä, kun viime aikoina maan hallitus on keskittynyt enemmän sellaisiin trendin luonteisiin asioihin. Perusasiat kuten perusturva ovat jääneet hunningolle, ja kouluissa on paljon ongelmia. Yhtenä trendinä mainittakoon translaki. Nämä samat asiat näkyvät myös meillä Satakunnassa.
Kokoomuksen Antti Ahonen tarjoaa myös vaihtoehtoa nykyiselle hallitukselle.
– Tahtovatko kansalaiset jatkoa nykyiselle velkavetoiselle vihervasemmistolaiselle politiikalle, vai toivotaanko korjausliikettä yhteiskunnan asioiden hoitamiseen ja veronmaksajien varojen vastuulliseen käyttöön?
Samoin perussuomalaisten Markku Palomäki näkee vaaliasetelmat vastakkainasetteluna, ainakin valtakunnan tasolla.
– Käytännössähän tilanne on valitettavasti me vastaan muut. Kunhan saadaan ihmisille kerrottua, keitä on ehdokkaana, niin sen jälkeen ratkaisevaa on, saadaanko ihmiset luottamaan siihen, että hallituksen kokoonpano ei ole ennalta päätetty.
Hallituspuolueilla tuttuja teemoja
Nykyiset hallituspuolueet eivät ole niinkään liikkeellä muutosteemoilla. Keskusta ja sosiaalidemokraatit pitävät tärkeänä vaaliteemana esimerkiksi omaa yliopistoa Satakuntaan.
Satakunnan keskustan toiminnanjohtaja Leena Pellikka nostaa esille monia teemoja, joita Keskusta pitää tärkeinä maakunnallisessa vaalitaistossa.
– Painotamme esimerkiksi ikäihmisten oikeutta arvokkaaseen ja turvalliseen elämään, huoltovarmuudesta huolenpitoa ja koulutuksen tärkeyttä. Peruskoulussa pitää keskittyä perusasioihin.
Vihreiden Jarkko Santala pitää tärkeänä, että vaaleissa sadaan aktivoitua heitä, jotka eivät ole aiemmin äänestäneet.
– Mielenkiintoista on myös se, miten paikastaan luopuneiden äänet jakautuvat. Viimeisten viikkojen keskusteluaiheilla on varmasti myös iso vaikutus, kuten nyt tällä hetkellä YK:n avomerialueiden suojelulla.
Ylen kyselyyn vastanneiden puolueiden piirijärjerjestöjen pohdinnat kokoaa omassa vastauksessaan yhteen vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Raisa Ranta.
– Ihmisten äänestysaktiivisuus tulee vaikuttamaan vaalitulokseen merkittävästi. Toivomme, että ihmiset innostuvat äänestämään mahdollisimman laajasti.
Ennakkoäänestys alkoi 22.3. ja kestää 28.3. saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2.4.
Yle ja Porin ylioppilasyhdistys Pointer sekä Porin yliopistokeskus järjestivät yhteistyössä vaalipaneelin, joka keskittyi opiskelijoiden asioihin.
Analyysi Satakunnan vaaliasetelmista.
Näin toimii Suomen vaalijärjestelmä- video.
Ylen vaalikoneen löydät tästä.
Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta
Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta