WASHINGTON. Suomen Nato-jäsenyys on Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin sydämenasia – siitä saatiin taas torstaina todisteita.
Presidentti Sauli Niinistön Washingtonin vierailu alkoi nimittäin yllätysvierailulla Valkoiseen Taloon. Biden oli raivannut aikaa tapaamiselle, jonka piti alun perin olla vain Niinistön ja Bidenin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Jake Sullivanin välinen.
Myöhemmin illalla Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa ehtineensä keskustella Bidenin kanssa rauhassa. Niinistön mukaan Biden ”kannusti kovasti eteenpäin” Nato-prosessissa ja jakoi Suomen toiveen siitä, että Nato-jäsenyys varmistuu ennen Vilnan heinäkuista huippukokousta.
Sitä, voiko kannustamisen odottaa muuttuvan konkreettisiksi teoiksi, Niinistö ei kommentoinut. Washingtonin turvallisuuspoliittisen eliitin piirissä on kuitenkin vahva veikkaus.
Bidenin hallinto on ilmaissut tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille toistuvasti.
Yhtä toistuvasti hallinto on myös kiertänyt kysymykset siitä, miten Yhdysvallat voisi Naton merkittävimpänä maana avittaa junnaavaa prosessia.
Washingtonin kaduilla ja Capitolin käytävillä kuitenkin sekä asiantuntijat että poliitikot ovat liittäneet Turkin ja Yhdysvaltain suunnitellut F16-hävittäjäkaupat ja Nato-neuvottelut toisiinsa. Bidenin hallinto on puoltanut kauppoja, mutta niitä ei ole vielä täysin hyväksytty.
Tämän huomioiden olikin erityisen kiinnostavaa, että Niinistö tapasi torstain aikana myös Yhdysvaltain ulkoasianvaliokunnan puhemiehen, demokraattisenaattori Bob Menendezin. Menendez on vannonut estävänsä hävittäjäkaupat Turkin kanssa, jos maa ei paranna ihmisoikeustilannettaan ja lopeta Kreikan ahdistelua.
Menendez ei yksin ratkaise sitä, voivatko hävittäjäkaupat edetä. Käytännössä kongressi voi estää hävittäjäkaupat luultavasti vain, jos valtaosa sekä edustajainhuoneesta että senaatista on niitä vastaan. Toistaiseksi presidentinhallinto ei näytä haluavan taistella julkisesti oman puolueensa merkittävää senaattoria vastaan eikä siksi ole yrittänyt viedä kauppoja läpi väkisin.
Tiedotustilaisuudessaan Niinistö kuitenkin halusi ampua välittömästi alas kaikki ajatukset siitä, että Suomi olisi keskustellut hävittäjäkaupoista Yhdysvaltain poliittisen johdon kanssa.
– Yhdysvallat tukee meidän asiaamme niin paljon kuin voi, mutta pitää varmasti erillään ne kysymykset, jotka ovat heidän kannaltaan kahdenvälisiä Turkin kanssa, Niinistö sanoi viitaten hävittäjäkauppoihin.
– Eivätkä [hävittäjäkaupat] ole Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden elementtejä, tämä on minusta myös Yhdysvaltain selvä kanta.
Se ei kuitenkaan pidä ihan paikkaansa, minkä Niinistö itsekin tuntui huomioivan myöhemmin tiedotustilaisuutensa aikana.
– Jotkut Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsenet ovat kyllä lähettäneet kirjelmiä ja jossain määrin sitoneet sitä ikäänkuin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, mutta se on ollut heidän mielipiteensä, hän sanoi.
Niinistö viittasi kommentissaan kirjeeseen, jonka joukko senaattoreita on lähettänyt Bidenille. Kirjelmässä 25 senaattoria vaatii, että Turkin viivyttely Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi hävittäjäkauppojen läpiviennissä.
– Kongressi voi harkita hävittäjäkauppoja, kun Turkki on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, kirjeessä todetaan.
Käytännössä siis ainakin neljännes Yhdysvaltain senaatista katsoo, että hävittäjäkaupat tulee sitoa suoraan käynnissä oleviin Nato-neuvotteluihin. Kirjeen allekirjoittaneiden senaattoreiden joukossa on myös useita Yhdysvaltain ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.
Niinistö on tästä luultavasti tietoinen.
Se on kuitenkin totta, että Suomen kannalta kyseessä on Turkin ja Yhdysvaltain välinen asia, johon Suomi ei voi tai edes halua vaikuttaa poliittisen johtomme taiteillessa trapetsinuoralta vaikuttavalla Nato-polulla. Varsinkaan, kun kolmenväliset Nato-neuvottelut alkoivat jälleen myönteisessä hengessä Brysselissä torstaina.
Turkin ja Yhdysvaltain välillä tilanne taas muistuttaa tuijotuskilpailua, jossa toisen on räpäytettävä ensin. Jos Turkki ei luota hävittäjäkauppojen toteutuvan, onko maa valmis ratifioimaan Suomen ja Ruotsin? Entä luottaako Yhdysvallat Nato-tien aukenevan, jos hävittäjäkaupat sallitaan?