Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Kun länsimainen media raportoi kaukaisten kehitysmaiden asioista, aiheeksi kelpaavat suuronnettomuudet, rikollisuus sekä kaikki outo ja eksoottinen.
Samalla tavalla Helsingin Sanomat -niminen lehti raportoi kaukaisesta Espoosta. Suuronnettomuuksien puuttuessa tosin pienonnettomuudetkin kelpaavat.
”Sarjakakkaaja” ulostaa toistuvasti espoolaisen talon hissiin – Isännöitsijä aseeton merkillisen ongelman edessä.
Edellä oleva sitaatti, kuten kaikki muutkin tämän kolumnin sitaatit, ovat Helsingin Sanomien otsikoita ja koskevat Espoota.
Journalismia opiskellessani kuulin, että vierailta mailta valikoituu kerrottavaksi kurjuuksia ja kummallisuuksia aivan tarkoituksella. Vierasmaiden ongelmat tuudittavat uskomaan, että meillä kotimaassa asiat ovat paremmin.
Lapset pyörittävät järjestäytynyttä huumekauppaa Espoossa: ”Taskut täynnä rahaa”.
Espoon tapauksessa ilmassa saattaa olla kateuttakin. Helsinkiläisillä on ehkä se virheellinen käsitys, että kaikki espoolaiset asuvat puolisoineen, lapsineen, koirineen ja autoineen taskut täynnä rahaa isoissa rivitaloissa ja viettävät kesät purjeveneissään. On ilmiselvästi uutinen, jos Onnelassa on Ongelma.
Espoon häikäisevä valopuisto pimenee vähän väliä – ”Sulakkeet aina pamahtaa”.
Helsinkiläisiä on perinteisesti kismittänyt se, että espoolaiset ovat innokkaita yksityisautoilijoita. Innokkaita, mutta eivät taitavia eivätkä huomaavaisia.
Auto törmäsi puuhun Espoossa: Kaksi ihmistä sairaalaan.
Vanhemmat jättävät autonsa miten sattuu espoolaisen päiväkodin ympäristöön.
Espoossa ajettiin autolla ladulle hiihtäjien sekaan.
Mies vaihtoi kaistaa suuntavilkkua näyttämättä Espoossa: Seurauksena riita ja tuomio.
Espoolaisten autoilumaine on ja pysyy, vaikka Espoossa on Suomen kaikista kunnista neljänneksi vähiten autoja asukasta kohti.
Espoolaiset yrittävät käyttää muitakin kulkuvälineitä, mutta eihän siitä mitään tule.
Kurittomat mopoilijat kaahaavat kuin viimeistä päivää espoolaisella tienpätkällä: ”Meteli on ihan järkyttävä”.
Ruokaa kuljettavat robotit käyttivät puistoa parkkipaikkanaan Espoossa.
Espoo on Helsingin suunnasta katsottuna Villi Länsi. Luontoa on, mutta sitä ei kunnioiteta.
Espoon skalpeeratut niityt hämmensivät ohikulkijan.
Espoolaisesta purosta valkeni ympäristökatastrofi.
Ulkoilualue Espoon Luukissa joutui metsähakkuiden kohteeksi vahingossa.
Espoossa luonto siis kärsii espoolaisten takia, mutta ovatpa espoolaiset itsekin vastaavasti eläinten armoilla.
Epätavallinen näky Espoossa: Kookas petolintu käyskenteli leikkipuistossa.
Näätäperhe tuhosi autotallin Espoossa.
Espoolainen peura uhmasi heikkoja jäitä – ei olisi kannattanut.
Ei yllätä, että Espoossa jopa peurat kaahaavat. Ihmettelen silti, miten Helsingin Sanomien toimitus sai selville, että heikkoja jäitä uhmannut peura oli nimenomaan espoolainen peura eikä vaikkapa Helsingistä saapunut jäällä liikkumiseen tottumaton peura?
Helsinkiläiset ovat sopeutuneet muiden ihmisten läheisyyteen, mutta harvaan asutussa Espoossa espoolaisia uhkaavat eläinten lisäksi toiset espoolaiset.
Roju pihoilla hiertää naapurisopua.
Reunuskivien puute ajotiellä Espoon Olarissa ajoi pariskunnan vuosien naapuririitaan.
Nuorten ennakoitu joukkotappelu ei toteutunut.
Espoo pettää aina. Edes joukkotappelut eivät toteudu. Jos yhä asuisin synnyinkaupungissani Helsingissä, en näiden otsikoiden varoittamana taatusti muuttaisi koskaan Espooseen.
Maamme toiseksi suurimmassa kaupungissa on holtittomia eläimiä, holtittomia asukkaita, mutta myös kieroja johtajia.
Espoo leikkaa lapsilta, vaikka strategiassaan kaupunki lupaa aivan muuta.
Espoolta uusi ratkaisu päiväkotien henkilöstöpulaan: Johtajille palkankorotus.
Mitään muuta johtopäätöstä ei voi tehdä kuin että Espoo vetää puoleensa ketkua ja rikollista ainesta.
”Hävikki oli jotain ihan uskomatonta” – Espoo luopui halleissaan uima-asujen vuokraamisesta, sillä pukuja vain pihistettiin.
”Harvinaisen viitseliäät kuparivarkaat terrorisoivat Espoossa.”
Yllä olevissa otsikoissa lukee, että Espoon Luukissa ja Espoon Olarissa. Onkohan Helsingin Sanomat koskaan otsikoinut, että Helsingin Paloheinässä ja Helsingin Vallilassa tapahtui sitä ja tätä, sen sijaan että Paloheinässä ja Vallilassa tapahtui?
Espoo on laaja alue, jopa laajempi kuin Helsinki, mutta Helsingin Sanomien otsikoissa paikanmääreenä on useimmiten pelkkä Espoo. On vaikea kuvitella, että HS:n otsikossa lukisi, että Auto törmäsi puuhun Helsingissä. Kyllä se auto olisi törmännyt puuhun esimerkiksi Töölössä tai vielä tarkemmin Mechelininkadulla.
Viholliskuvan rakentamiseen kuuluu, että vihollinen demonisoidaan. Samalla maalataan toisella kädellä kuvaa täydellisestä tumpulasta. Espoossa mikään ei suju, ainakaan jos Helsingin Sanomien otsikoihin on uskominen.
Uimari kokeili uutta hallia, mutta kiusalliset ongelmat alkoivat valjeta jo lipunmyynnissä.
Etätöistä tuli farssi Pohjois-Espoossa, sillä soitot hukkuvat metsiin ja rotkoihin.
Asiakas oli niin pitkään ilman hoitoa Espoossa, että uloste poltti ihoon haavoja.
Taas tuo uloste. Jääköön uloste nyt kuitenkin analysoimatta, sillä sarjakakkaaja ja uloste voisivat paljastaa enemmän Helsingin Sanomien Espoo-kuvasta kuin Espoosta.
Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja on yhä espoolainen, kaikesta huolimatta.
Kolumnista voi keskustella 22.2. kello 23.00 asti.