Koronaviruksen ilmaantuvuus Varsinais-Suomessa on laskenut merkittävästi. Tuorein 14 vuorokauden esiintyvyys 100 000 henkilöä kohden on 32.
– Koronasta on tullut yksi tauti muiden joukossa. Edelleen virus voi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan taudin, mutta se ei enää uhkaa koko yhteiskuntaa, koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja Mikko Pietilä toteaa hyvinvointialueen tiedotteessa.
Potilaita, joilla on todettu korona, oli tiistaina 24. tammikuuta hoidossa erikoissairaanhoidossa yhdeksän ja hyvinvointikeskuksissa neljä. Osalla potilaista koronavirustauti ei ollut hoidon ensisijainen syy.
Vielä joulukuussa koronaan liittyviä kuolemia (30 vuorokauden aikana positiivisesta koronatuloksesta tapahtuneita menehtymisiä) todettiin 53. Koko epidemian aikana virus on liittynyt Varsinais-Suomessa 635 henkilön kuolemaan. Menehtyneiden keskimääräinen ikä on ollut 82 vuotta.
Korkein tautiaalto oli keväällä 2022
Koronapandemia rantautui Suomeen keväällä 2020.
– Virus on aiheuttanut kolmena edellisenä vuonna alkukeväästä epidemia-aallon. On todennäköistä, että näin käy myös tänä vuonna, mutta otaksuttavasti aalto jää merkittävästi pienemmäksi kuin viime vuonna, tartuntatautien erikoislääkäri Harri Marttila sanoo.
Myös influenssa- ja RS-virusepidemiat ovat laantumassa.
– A-influenssaepidemian huippu saavutettiin vuodenvaihteessa ja RS-virusepidemian huippu loppiaisena. Influenssa-B-löydökset ovat olleet toistaiseksi harvinaisia, Marttila kertoo.
Käsienpesu on yhä kova juttu
Kolmen eri virustaudin vuoksi hyvä käsihygienia on edelleen hyvä muistaa.
– Yhteiskunnassa on palattu normaaliin, mutta virustautien torjunta on silti tärkeää, Mikko Pietilä muistuttaa.
Hän kiittää koordinaatioryhmää onnistuneesta koronapandemian hallinnasta.
– Pandemia Varsinais-Suomessa oli toiseksi vaikein pääkaupunkiseudun seudun jälkeen. Vaikka jouduimme tekemään koviakin päätöksiä, pyrimme rajoittamaan yhteiskunnan toimintaa mahdollisimman vähän.