Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Kun aloitin vartijantyöt takavuosina, pääsin parissa päivässä töihin. Allekirjoitin työsopimuksen, hain vartijanvaatteet ja sitten teinkin jo ensimmäistä työvuoroani. Perehdytys tapahtui työssä oppimalla, osana porukkaa. Olin onnekas, sillä työyhteisö oli mukava ja pätevä. Opin kohtaamaan asiakkaat ja viranomaiset kunnioittavalla tavalla. Työni oli enimmäkseen raporttien kirjoittamista, ja toimintatapani kopioin täydellisesti vanhemmilta vartijoilta.
Vartijaväkivalta on noussut julkisuuteen säännöllisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Samalla vartijoiden määrä on kasvanut kasvamistaan, kun julkisia tiloja on yhä enemmän. Suomi on pullollaan ostoskeskuksia, julkisen liikenteen asemia, katettuja sisätiloja ja katoksia, joissa kulkevia ihmisiä vahditaan.
Vartijoita on valtava määrä, noin 17 000 ihmistä tekee näitä töitä Suomessa. Vartijaväkivalta ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti kaikkialle. Siitä on raportoitu enimmäkseen pääkaupunkiseudun metro- ja juna-asemilla. Näissä paikoissa vartijat ovat vuosien ajan pahoinpidelleet ihmisiä kuljetettuaan heitä paikkoihin, joissa ei ole kameravalvontaa. Suurelle yleisölle tällainen toiminta on pysynyt pimennossa, koska mukiloituina on syrjäytyneitä ja päihdeongelmaisia, joilla ei ole edellytyksiä puolustaa itseään tai saada oikeutta. Poliisille vartijaväkivalta vaikuttaa olevan tärkeysjärjestyksessä vähäinen asia.
On huomionarvoista, että suuren ammattikunnan ongelmista valtaosa on jatkuvasti tapahtunut samoissa paikoissa. Se kielii, että ongelma on vartijoiden toimintatavoissa ja työkulttuurissa, joka on saanut rauhassa kasvaa täysin kieroon. Jos olisin päätynyt tällaiseen työporukkaan nuorena miehenä, on helppo kuvitella, että käsitykseni turvallisuusalasta ja asiakastyöstä olisi melko tavalla erilainen kuin nyt.
Kun viikko sitten juttelin kahden päihdenuoren kanssa, heille yllätyksenä viime aikojen otsikoissa on ollut lähinnä se, että vartijaväkivalta on uutisaihe. Nämä 16-vuotiaat pojat ovat törmänneet vartijoiden pahoinpitelyihin niin usein, että he pitävät sitä maan tapana.
Juuri lapset, jotka kamppailevat syrjäytymistä vastaan, törmäävät vartijoihin tavan takaa.
Vartijat voisivat edustaa niitä turvallisia aikuisia, joita heidän elämästään puuttuu – mutta koska nuorilla on ongelmatausta, vartijat kohtelevat heitä yleensä vähäisellä empatialla. Nuoret kertoivat, että heitä mukiloidaan tavan takaa pimeissä nurkissa, pidätyskopeissa ja hisseissä. Vartijoiden kieroutuneesta asenteesta kertoo, että he ovat ottaneet tavaksi kuvata omilla kännyköillään pahoinpitelyjä.
Elämä on kovaa pohjalla. Köyhyys ja kärsimys eivät jalosta ihmistä millään lailla. Mitä huonommin menee, sitä huonommin tulee kohdelluksi.
Kun kotona ei ole turvallista ja kun jo lapsena sotkeentuu päihteisiin, tulee viettäneeksi aikaa pimeillä kujilla, alikulkukäytävillä ja pysäkeillä. Vartijat tulevat tutuiksi.
Julmuus synnyttää pelkoa, eikä vartijoitakaan kohdella kauniisti. Matalasti palkattu työ on vaarallista ja raskasta. Tämä on samanlainen kierre, joka on johtanut Yhdysvalloissa poliisin ala-arvoiseen ammattitaitoon ja tilanteisiin, joissa lainvartijat synnyttävät ongelmia sen sijaan että ratkaisivat niitä. Luottamus ammattikuntaan on pohjalukemissa.
Vaikka vartija ei ole nuorisotyöntekijä, alaikäiset ja nuoret aikuiset ovat suuri asiakasryhmä. Jos suhtautuminen heihin on ylimielisen väheksyvää ja alentuvaa, syntyy hankaluuksia.
Kuten kaikessa asiakaspalvelutyössä, tärkein työväline on puhuminen. Minkä hyvänsä konfliktin ratkaiseminen ja liennyttäminen onnistuu parhaiten juttelemalla.
Kun turvallisuusalan työkulttuurissa ei korosteta vuorovaikutustaitoja, on selvää, että ongelmia syntyy. Etenkin kun työnkuvana on ihmisryhmien kaitseminen ja kurinpito.
Voimankäyttö kriisiyttää tilanteen. Joskus se on pakollista, mutta koskaan sen ei pitäisi olla toivottavaa.
Poliisiin luotetaan, koska he voimankäytön sijaan ensin neuvottelevat ongelmatilanteissa. Yksityisellä turva-alalla tämän pitäisi olla vielä korostuneempi toimintatapa.
Aleksis Salusjärvi
Kirjoittaja opettaa lukutaitoa eloonjäämistaitona rikostaustaisille nuorille ja on työskennellyt vartijana opiskeluaikana.