Korona on tuntunut sote-palvelujärjestelmässä kahdella tavalla syksyn aikana.

– Koronapotilaat ovat kuormittaneet erityisesti perustason terveydenhuoltoa ja lisäksi hoitajapulan olosuhteissa sote-henkilöstöllä on ollut paljon sairauspoissaoloja koronatartuntojen vuoksi, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)

Numeroiden valossa korona näyttää nyt tältä.

– Joulukuussa koronan takia erikoissairaanhoidon osastoilla on alkanut noin 150 hoitojaksoa ja perusterveydenhuollon osastoilla noin 150-200 hoitojaksoa viikoittain, sanoo Kiuru

Tehohoidon osastoilla tilanne on Kiurun mukaan vakaa. Ministeri kertoo, että loka–marraskuussa oli noin 50–90 koronasta johtuvaa kuolemantapausta viikottain.

– Näihin Suomen tämän hetkisiin koronaolosuhteisiin ei haluttaisi ottaa päälle mahdollista uuden virusmuunnoksen aiheuttamaa tautiaaltoa.

Suomi ja muut EU-maat päivittävät koronatoimiaan

Hallituksen koronaministerityöryhmä päätti torstaina 5.1., että Suomi valmistelee Kiinasta saapuvilta lentomatkustajilta korkeintaan kahden vuorokauden ikäisen negatiivisen koronatestituloksen vaatimista. Vaatimuksen voimaantulon ajankohta on vielä avoin.

Suomi valmistelee myös koronaviruksen jätevesitestauksen aloittamista lentokoneiden jätevesistä.

Kiinan-lennoilla matkustajilta sekä matkustamohenkilökunnalta edellytetään mahdollisesti maskin käyttöä jatkossa.

Yksi EU:n keskiviikkona 4.1. antamista suosituksista on, että Kiinasta tulevia myös testattaisiin satunnaisesti. Tämäkin on Kiurun mukaan nyt valmistelussa.

– Mikäli tilanne muuttuu, koronaministerityöryhmä käsittelee tarvittaessa tilanteen edellyttämiä lisätoimia, sanoo Kiuru.

Sosiaali- ja terveysministeriön koronalinjaus on laajempi kuin THL:n

Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa vähintään kolmea rokoteannosta kaikille täysi-ikäisille sekä riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille. Neljättä rokoteannosta THL suosittaa perusterveille 60–64-vuotialle ja viidettä perusterveille yli 65-vuotiaille.

Hallituksen koronaministerityöryhmä puolsi marraskuun 2022 alussa sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta, jonka mukaan kunnat ja hyvinvointialueet tarjoavat valtion hankkimia koronarokotteita kaikkien henkilöiden ja henkilöryhmien rokotuksiin, jotka lääkäri arvioi perustelluksi.

Lisäksi hallitus päätti 20.12.2022 luovuttaa koronarokotteita yksityisille terveydenhuollon toimijoille, jotta rokotteita voisivat saada myös muut kuin vakavan koronan riskiryhmään kuuluvat.

– Rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena. Rokotukset turvaavat terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja palveluiden saatavuutta. Koronarokotukset ovat tehokas keino suojautua vakavalta koronalta, painottaa Kiuru.

Sairaaloiden kuormitus jatkuu korkeana

Sairaalat ovat tällä hetkellä kuormittuneita ja se johtuu useasta samanaikaisesta tekijästä. Paine kohdistuu erityisesti päivystykseen.

Hoidon tarvetta lisäävät koronan lisäksi liikkeellä olevat hengitystievirukset kuten influenssa- ja RS-virukset.

– Myös koronapandemiasta epäsuorasti johtuva lisääntynyt sairastavuus sekä pandemian aikana kertynyt hoitovelka lisäävät kuormitusta, listaa Kiuru.

Hyvinvointialueet ovat rahapulassa

Hyvinvointialueet aloittivat työnsä vuoden vaihteessa. Niillä on niskassaan oman ilmoituksensa mukaan noin 900 miljoonan euron alijäämät eli hoitovelka, joka on kertynyt hoitajapulan, alan työtaistelujen ja koronan yhteisvaikutuksena.

Kiuru esittää 700 miljoonaa euroa rahoitusta hoitovelan purkuun. Ensimmäinen lisärahoituksen mahdollisuus on tammikuun lisäbudjetti.

Kiuru huomauttaa, että hyvinvointialueiden rahoitusmallista päätettäessä ei vielä ollut nähtävissä koronan ja henkilöstöpulan aiheuttamia seurauksia palvelujärjestelmälle.

– Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei tässä tilanteessa saada lisätukea kohdistettua, on suuri vaara, ettei sote-uudistuksen mahdollisuuksia pystytä hyödyntämään, hän varoittaa.