Vuoden vaihteessa aloittavat hyvinvointialueet ovat huolissaan rahoituksen riittävyydestä.
Etelä-Savossa hyvinvointialueen arvioitu rahoitustarve on 30–80 miljoonaa euroa. Tarkkaa alijäämää ei tiedetä, koska kuntien tilinpäätökset vaikuttavat tilanteeseen.
Hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä sanoi keskiviikkona Ylen aamussa, että Etelä-Savossa talouden kiriminen voi vaatia palveluleikkauksia.
– Henkilöstövajeessa ollaan, joten seinistä ja palveluverkosta joudutaan lähtemään liikkeelle.
Seppälä totesi, ettei hyvinvointialue voi kasvattaa tulopohjaansa kunnan tavoin esimerkiksi veronkorotuksilla.
Myös inflaatio keikuttaa aloittavien hyvinvointialueiden taloutta.
– Tilanne olisi hyvin erilainen, jos ei olisi inflaation pelkoa ja kaikkien hintojen nousua.
Niskassa painavat myös mittava hoitovelka ja koronapandemia. Seppälän mukaan koronan hoidon ennakoidaan maksavan ensi vuonna Etelä-Savossa kymmeniä miljoonia euroja.
Ylen aamussa vierailleen kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan koronaepidemian aiheuttama hoito- ja hoivavelka on ratkaistava, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.
– Ensimmäinen lisätalousarvio vuoden vaihteen jälkeen olisi se paikka, mutta poliittiset neuvottelut ovat kesken summasta ja jakotavasta.