Jyväskylän ydinkortteleiden elinvoima on palautunut korona-ajan hiljaisuudesta, mutta pitkällä aikavälillä suunta on hiipumaan päin, kertovat puolivuosittain tehtävän selvityksen tulokset, jossa elinvoiman mittareina käytetään lauantaisin auki olevien yrityksien ja tyhjien liikehuoneistojen määrää.

Lauantaisin auki olevia kauppoja ja ravintoloita on 299, neljä enemmän kuin puoli vuotta sitten. Tyhjien liikehuoneistojen määrä on sekin alimmillaan sitten vuoden 2020 alun. Liikehuoneistoista tyhjänä on nyt 14 prosenttia, kun kaupunkien keskiarvo on noin 11 prosenttia.

– Pientä positiivista virettä on, ja koronakuopasta on noustu. Jyväskylän keskustan elinvoima on kuitenkin ollut alavireinen jo pidemmän aikaa, ja siinä on ollut selvää pudotusta jo ennen koronaa, sanoo keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms selvityksen tehneestä Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy:stä.

Jyväskylän verrokkikaupungit Lahti ja Kuopio ovat onnistuneet vaalimaan keskustojensa elinvoimaa jonkin verran Jyväskylää paremmin, Wilhelms kertoo. Kaupunkikeskustojen hiipuminen on kuitenkin ilmiö, joka koskee jossain määrin melkein kaikkia kaupunkeja Suomessa.

Esimerkiksi Helsingin keskustan hiljenemisestä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Siellä liiketiloista 15 prosenttia on tyhjillään.

Toimistoja liikehuoneistojen tilalle

Projektipäällikkö Janne Viitamies Jyväskylän elinkeino- ja työllisyyspalveluista myöntää, että tilanne voisi olla parempi. Keskustan kauppakeskusten käytävillä kävellessä tuntuu paikoin, että tyhjiä liikehuoneistoja on enemmän kuin käytössä olevia

Taustalla on isoja trendejä, kuten verkkokaupan volyymin kasvu ja kaupungin laidoille rakentuneiden isojen kauppakeskusten suosio. Jyväskylässä erityisesti Sepän alueen liikekeskittymä imee palveluita ja ostoskansaa.

– Keskustan kauppakeskusten osalta ongelmana on myös se, että liiketilat ovat aika pieniä eivätkä välttämättä sovi tämän päivän yrittäjien tarpeisiin, Viitamies sanoo.

Sekä Viitamiehen että Wilhelmsin mukaan olisikin suotavaa, että kadonneiden kauppojen tiloihin asettuisi toimistotyöläisiä, heillä kun on tapana käyttää myös lähistön palveluita.

– Moni oppi koronan myötä etätyöhön ja toimistokiinteistöt ovat vajaakäytöllä. Jyväskylän keskustasta varmaan löytyy tiloja, joihin voitaisiin sijoittaa uudenaikaisia kompaktimpia toimistotiloja, Wilhelms sanoo.

Torikeskuksessa aiotaankin remontoida toisen kerroksen tyhjät tilat toimistokäyttöön.

– Keskustassa on myymälätilaa yllin kyllin, eikä niille enää ole niin paljon kysyntää. Toisaalta toimistojen täyttöaste on todella korkea, joten Torikeskusta aiotaan kehittää vastaamaan tätä muuttunutta kysyntää, sanoo Business Network -yhtiön kiinteistöpäällikkö Milla Mäkinen.

Viitamies arvioi, että ydinkeskustan tulevaisuus on paitsi toimistotiloissa myös kahviloissa, ravintoloissa, kulttuuripalveluissa ja myös erikoistavaramyymälöissä.

Myönteistä on se, että Jyväskylän keskusta on yhä vilkas, eli ihmiset liikkuvat siellä. Kaupungilla on ollut vuoden ajan Kompassin risteyksessä kameraperusteinen seuranta, jonka mukaan risteyksen kautta kulki syksyn vilkkaimpina aikoina 20 000–25 000 ihmistä päivittäin.

– Muualta saamieni vertailutietojen mukaan se on varsin iso määrä. Se, että kaupat hakeutuvat pois ydinkeskustoista on olemassa olevaa todellisutta, eikä sitä kannata surra. Se mikä ihmisiä keskustoihin vetää, vaihtelee vuosikymmenestä toiseen.