Useat lakiesitykset jumittavat parhaillaan hallituksessa.
Eniten huomiota on saanut osakseen esitys saamelaiskäräjistä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on syyttänyt keskustaa esitysten riitauttamisesta vastoin aiempia puheita.
Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko on syyttänyt puolestaan Marinia pelisääntöjen rikkomisesta ja riitaisten asioiden tuomisesta valtioneuvoston yleisistuntoon.
Kauniisti sanoen hallituksen toimintakyvyssä on toivomisen varaa. Mutta miten asiat hoituvat yhteiskunnassa, jos luottamus ei palaa hallituspuolueiden välille? Suomalaiset elävät isojen kriisien keskellä, ja siksi hallituksen riidat saattavat tuntua suuremmilta kuin aiemmin.
1) Miten asiat ovat nyt?
Eri mediat ovat uutisoineet, että hallituksen sisällä on tällä hetkellä 14 riitaisaa esitystä, jotka eivät ole etenemässä eduskunnan käsittelyyn enää tällä hallituskaudella.
Merkittävimmät niistä koskevat saamelaiskäräjiä, ansiosidonnaisen uudistamista, arvonnousuveroa ja ruuhkamaksuja.
Näiden lisäksi hallituspuolueet ovat kiistelleet satojen miljoonien eurojen menolisäyksistä, joista suurimmat kohdistuisivat maatalouteen ja hoitovelan purkamiseen. Näitä riitojen ratkaisua on siirretty nyt eteenpäin ensi vuoden alkuun.
Monia hallituksen kriisit saattavat huolettaa varsinkin nyt, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, inflaatio kasvattaa kauppalaskuja, eikä kenelläkään ole tarkkaa kuvaa energiakriisin etenemisestä.
Hallitus ei ole kuitenkaan täysin toimintakyvytön. Kannattaa huomata, että hallitus käsittelee parhaillaan lukuisia keskeneräisiä kysymyksiä, ja niistä 53:ssä ei ole riitaa. Hallitus myös edistää istunnoissaan arkipäiväisiä esityksiä jouhevasti.
Kyse on nyt enemmän siitä, että hallitus ei saa vietyä vaikeita mutta tarpeellisia esityksiä eduskunnan päätettäväksi.
2) Mitä vaihtoehtoja hallituksella on?
Lähteet arvioivat Ylelle, että hallitus ei ole hajoamassa. Ja se johtuu juuri niistä isoista kriiseistä, joiden keskellä suomalaiset elävät. Marin ja kumppanit siis ymmärtävät kyllä, että näinä aikoina on tärkeää, että maalla on toimintakykyinen hallitus.
Nykyisen hallituksen taival on osoittanut myös sen, että riidat on laitettu syrjään, kun tilanteet ovat muuttuneet vaikeiksi. Näin kävi muun muassa sen jälkeen, kun keskusta ajoi hallituksen kriisiin budjettiriihen yhteydessä syyskuussa 2021.
Tämän jälkeen hallituksen piti löytää yhteinen sävel muun muassa koronakriisin hoitamisessa, Ukrainan sodan takia ja Nato-hakemuksen jättämisessä.
Jos hallitus kuitenkin hajoaisi, niin toimitusministeristö voisi hoitaa suurimman osan tehtävistä vaikeinakin aikoina. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi Ylelle viime viikolla, että toimitusministeristö voisi antaa eduskunnalle niinkin tärkeän esityksen kuin Nato-esityksen, sillä asiasta vallitsee eduskunnassa laaja yksimielisyys.
Toimitusministeristöksi kutsutaan hallitusta, jolla ei ole eduskunnan luottamusta.
Kolmas vaihtoehto on se, että nykyinen hallitus nilkuttaa ensi kevään vaaleihin asti riidellen.
3) Mitä tapahtuu, jos hallitus hajoaa?
Eduskuntapuolueet päättävät, miten hallituksen mahdollisen hajoamisen jälkeen toimittaisiin. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa muodostetaan toimitusministeristö, joka vastaa asioiden pyörittämisestä seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Toinen ratkaisu olisi muodostaa uusi hallitus nykyisen eduskunnan pohjalta.
Kolmantena vaihtoehtona on aikaistaa eduskuntavaaleja, jotka alkuperäisen aikataulun mukaan pitäisi pitää huhtikuun alussa 2023.
Viime hallituskaudella Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi loppumetreillä, koska se ei saanut sote-uudistusta maaliin. Sipilän hallitus jatkoi kuitenkin toimitusministeristönä vaalikauden loppuun asti.
4) Miten käy esitykselle saamelaiskäräjistä?
Marinin hallituksen riidat ovat nyt kilpistyneet esitykseen saamelaiskäräjistä. Se on valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyssä jälleen torstaina. Ylen laskelmien mukaan keskustalaiset ministerit eivät voi enää pöydätä esitystä, koska he ovat olleet aiemmissa kokouksissa paikalla.
Pöytäämisellä ministeri pyytää itselleen lisäaikaa tutustuakseen asiakirjoihin, jotta hän voi tehdä asiasta punnitun päätöksen.
Jos hallitus saa esityksen eduskuntaan torstain aikana, sillä on täydet mahdollisuudet ehtiä suuren salin äänestykseen. Eduskunta on aiemmin linjannut, että esitykset pitää antaa viimeistään tämän viikon torstaina, jotta ne ehdittäisiin käsitellä ennen vaaleja.
Torstaita ei ole päivämääränä hakattu kiveen, vaan yksittäiset hallituksen esitykset ehtivät myös tämän jälkeen eduskunnan putkesta läpi. Toisaalta ennen torstaita annetut esitykset voivat jumittua valiokuntiin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi aiemmin STT:lle, että hän ei voi luvata esityksen saamelaiskäräjistä valmistuvan valiokunnasta ennen vaalitaukoa.
Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunnalla on pöydällä paljon isoja asioita, joiden käsittelyä ei ole edes ehditty aloittaa. Ojala-Niemelä on aiemmin vastustanut esitystä saamelaiskäräjistä.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 16.11.2022 kello 23 asti.