Yhä useampi nuori potee esiintymispelkoa, ja korona-ajan sosiaalisella eristäytyneisyydellä on vaikutuksensa ilmiöön.

Kokkolan suomalaisen lukion koulupsykologi Roosa di Baldo havahtui asiaan, kun kouluilta alkoi tulla yhä useammin viestiä julkista esiintymistä jännistävistä nuorista.

– Moni nuori toivoo, että esimerkiksi esitelmän voisi toteuttaa jotenkin erityisjärjestyillä, esimerkiksi etänä. Ettei tarvitsisi esiintyä koko luokan edessä, kertoo di Baldo.

Koulupsykologi Roosa di Baldoa haastattelee toimittaja Raila Paavola. Haastattelun voi kuunnella tästä:

Koulupsykologi näkee, että taustalla vaikuttaa koronaepidemia. Pandemian aikaan ihmisiä käskettiin jäämään kotiin ja välttämään sosiaalisia tilanteita, di Baldo muistuttaa.

– Toisille oli helpotus, ettei tarvinut tavata muita. Mutta samalla altistus jäi monelta nuorelta kokematta. Korona saattoi osua ikävään kohtaan nuoren kehitystä, di Baldo pohtii.

Tärkeä rooli jännittämisessä on toisaalta koulupsykologin mukaan myös sosiaalisella medialla, muihin vertaamisella ja vaativuudella itseä kohtaan.

Ryhmästä tukea jännittämisen selättämiseen

Kokkolassa tilanteeseen on herätty ja sosiaalisia tilanteita jännittäville opiskelijoille nyt apua.

Suomalainen lukio järjestää syksyllä ryhmätapaamisia ja mukaan on lähtenyt viisi nuorta. Keväällä alkaavaan seuraavaan ryhmään on nuoria jo jonossa.

Vastaavanlaista apua on tarjottu lukiossa aiemminkin.

Koulupsykologin vetämässä suljetussa ryhmässä nuoret tekevät kehotietoisuus-, hengitys- ja rauhoittumisharjoituksia ja pohtivat yhdessä keinoja jännityksen lieventämiseksi sekä jännityksen syitä.

– Mietitään, että miten itseään voi rauhoittaa, kun jännittää. Ja on hyvä tunnistää, mitä siitä seuraa, kun jännittää eli hikoilua, hengenahdistusta ja sydänmentykytyksiä, kuvailee di Baldo.

Tarjolla on myös yksilötapaamisia.

Näin voit helpottaa jännittämistä:

Liiallinen jännittäminen voi haitata opiskelua

Di Baldon mukaan noin seitsemän prosenttia aikuisista kärsii sellaisesta jännittämisestä, johon on saatu diagnoosi.

Kun jännittäminen rajoittaa omaa elämää, apua kannattaa hakea.

– Jos tunneilla osallistuminen tai uusiin ihmisiin tutustuminen tuntuu ylitsepääsemättömän hankalalta, silloin on syytä hakea apua.

Liiallinen jännittäminen voi haitata opiskeluakin.

– Aito osaamistaso voi jäädä näyttämättä. Koetilanteessa pää voi tuntua täysin tyhjältä, vaikka olisi valmistautunut hyvin.

Pahimmassa tapauksessa uusien kaverisuhteidenkin solmiminen vaikeutuu.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 15. marraskuuta klo 23 asti.

Aiheesta enemmän:

Black out, oksettava olo, käsien vapinaa – Esiintymisjännityksen taustalta löytyy usein häpeää