Ensimmäinen suun kautta otettava koronalääke on osoittautunut hankalaksi käyttää. Paxlovidilla on yhteisvaikutuksia useiden eri lääkkeiden kanssa. Siksi on suuri joukko riskiryhmiin kuuluvia potilaita, jotka eivät voi lääkettä käyttää.
Koronapandemian aikana lääkeyritykset ovat kehittäneet useita lääkkeitä koronaviruksen. Paxlovidin lisäksi Suomessa on sairaalakäytössä muutamia koronalääkkeitä, joita annostellaan suonensisäisesti tai injektioina.
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) odotetaan Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksyntää kahdelle muulle suun kautta otettavalle koronalääkkeelle. Myyntilupien aikataulusta ei ole tietoa.
– Tällä hetkellä ei ole muita suun kautta otettavia lääkkeitä kuin tämä Paxlovid, mutta Euroopan lääkevirasto arvioi tällä hetkellä kahta uutta tablettimuodossa olevaa koronalääkettä. Suomessa otetaan todennäköisesti myös nämä uudet lääkehoidot käyttöön mikäli ne saavat myyntiluvan, sanoo erityisasiantuntija Elina Asola STM:stä.
Uusilla koronalääkkeillä toivotaan olevan myös vähemmän käyttöää rajoittavia yhteisvaikutuksia tai vasta-aiheita kuin Paxlovidilla.
– Jossain määrin näin voi olla, mutta en lähde sitä tässä arvioimaan. Arvioimme sen vasta kun lääkkeet saavat myyyntiluvan, Asola toteaa.
Paxlovid ei sovi kaikille potilasryhmille
Lääkkeen käyttöä monimutkaistaa moni tekijä. Yksi niistä on se, että lääke ei sovi yhteen monien muiden lääkkeiden kanssa. Siksi käyttöönotto vaatisi joillakin potilailla esimerkiksi peruslääkkeen vaihtoa tai taukoa kuurin ajaksi. Myös Paxlovidilla itsellään voi olla haittavaikutuksia. Näistä syistä erityisesti iäkkäiden kohdalla koronalääkkeestä saatava hyöty voi jäädä pieneksi.
Lääkkeen jakelua on hidastanut myös ihmisten epätietoisuus siitä, ovatko he sairautensa tai tilansa vuoksi oikeutettuja Paxlovid-lääkkeeseen, kun koronatartunta osuu kohdalle.
Yksi ongelma on myös lyhyt aikaikkuna, jolloin lääkkeestä on hyötyä vakavan taudin estossa. Lääke pitäisi aloittaa viiden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Kokonaisuus on monimutkainen, resurssit arvioiden tekemiseen ovat rajalliset ja oikean kohdentamisen arviointi vie aikaa, kuvailee tartuntataudeista vastaava lääkäri Paula Hiljanen Keski-Uudenmaan perusterveydenhuollosta vastaavasta Keusotesta.
– Joudutaan arvioimaan joutuuko keskeyttämään tai aloittamaan jotain muita lääkkeitä, esimerkiksi kolesterolilääkkeitä, jotka ovat diabeetikoilla melko yleisiä. Myös verenohennuslääkkeisiin voi tulla muutoksia. Kaikki nämä lääkemuutokset tulisi tehdä nopeasti. Tällainen kokonaisuus sisältää myös riskejä ja aina tulee yksilöllisesti harkita jokaisen kohdalla hyödyttääkö lääke vai ei, sanoo Hiljanen.
Lääkettä jaettu edelleen vähän
Paxlovid -koronalääkehoito on toistaiseksi kohdennettu vain niille, joilla on erityisen suuri riski vaikeaan tautiin ja joilla rokotesuoja on puutteellinen tai he eivät saa rokotteista vastetta sairauden tai sen hoidon vuoksi. Paxlovid kuureja on tilattu Suomeen 15 000, sairaanhoitopiirit ovat tilanneet noin 1 500 kuuria käyttöönsä, mutta tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelle potilaalle Suomessa kuuri on jo määrätty, ei ole.
Ylen tekemän sähköpostikyselyn mukaan monilla sairaanhoitopiireillä lääkettä on usean keskisuuren sairaanhoitopiirin alueella jaettu vaihtelevasti. Esimerkiksi Pohjois-Savossa KYSin alueella lääkemääräyksiä on annettu 17 potilaalle. Päijät-Hämeessä lääkepakkaus on jaettu 33 potilaalle, Pohjois-Karjalassa vajaalle 40 potilaalle ja Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Itä-Savossa ja Etelä-Karjalassa noin kymmenelle. OYSissa kuurin on saanut noin kymmenkunta potilasta.
HUS-alueella lääkkekuurin on saanut arviolta 400 henkilöä. Lokakuun lopussa HUS ulkoisti lääkkemääräykset yksityiselle lääkäriasemalle Pihlajalinnalle, mikä on edistänyt lääkkeen jakelua alueella.
Perusterveydenhuollossa jaetuista lääkemääräyksistä ei ole tarkkaa tietoa.
Lääke saatiin Suomeen kesällä, jolloin lääkeryhmiä määriteltiin yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti sairauksien vaikeusasteet huomioiden eri sairausryhmien välillä. Lokakuussa käyttäjäryhmiä hieman laajennettiin.
– Meidän täytyy ainakin vähän aikaa seurata millaisia muutoksia lääkkeen käytössä tulee ja minkälaisia käyttökokemuksia. Tämä on melko monimutkainen lääke, joten sen kohdennusta päivitetään vain tarvittaessa, ettei lääkkeen käyttö tule sekavaksi, toteaa Asola.
Osa sairaanhoitopiireistä pitää STM:n lokakuussa tekemiä käyttäjäryhmien laajennuksia toistaiseksi riittävinä. Osa sairaanhoitopiireistä, kuten esimerkiksi HUS olisi valmis laajentamaan lääkkeen käyttöä nykyistä laajemmin myös niihin riskiryhmäläisiin, jotka ovat saaneet rokotteen tai sairastaneet koronataudin. Nykyisellään tämä rajaa osan potilaista lääkehoidon ulkopuolelle.
STM:n asettama kliininen asiantuntijaryhmä arvioi käyttäjäryhmien mahdollisia laajennuksia. Käyttäjäryhmät on valittu sen perusteella, kenellä on suurin riski joutua sairaalahoitoon ja saada vakava tauti.
– Edelleen seuraamme aktiivisesti sitä, mikäli on tarve kohdentaa laajemmin jatkossa, toteaa Asola.
Käytännöt jakelussa vaihtelevat. Eri puolilla Suomea sairaanhoitopiirit ovat perustaneet päivystyksen tai koronaneuvonnan yhteyteen erilaisia puhelinpalveluita koronalääkkeen arviointeja varten. Sairaanhoitopiirit ovat myös viestineet lääkehoitoon oikeutettuja potilaita verkkosivuillaan.
Esimerkiksi HUSissa laboratoriovarmistetun positiivisen testin jälkeen potilas saa tekstiviestin, jossa hänet ohjataan HUSin verkkosivuille katsomaan, kuuluuko potilas kohderyhmään. Myös kotitestillä positiivisen testin tehneet kohderyhmiin kuuluvat saavat lääkehoidon, kerrotaan HUSista.
Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla toimivassa Keusotessa koronapuheluita on vastaanotettu terveysaseman asiointipuhelimeen kesästä lähtien. Keusoten tartuntataudeista vastaava lääkäri Paula Hiljasen mukaan soittoja on tullut satoja, mutta lääkettä on alkuarvioinnin jälkeen päädytty antamaan vain muutamalle kymmenelle potilaalle. Paxlovidia määrätessään lääkäri tarvitsee tarkat tiedot potilaan muista lääkityksistä.
Koronalääkkeillä paikkansa jatkossakin
Rokotuskattavuus ja sairastettu tauti ovat antaneet suurelle osalle ihmisiä suojaa vakavia tautimuotoja vastaan. Tästä huolimatta STM:n erityisasiantuntija pitää tärkeänä Paxlovidin jakamista ja käyttöä riskiryhmille.
– Kaikki henkilöt eivät hyödy yhtälailla rokotteista. On tärkeää, että meillä on hoitovaihtoehtoja erityisesti niille henkilöille, joilla sairaus tai lääkehoito häiritsee puolustusjärjestelmää. On myös muita potilasryhmiä, joille lääkkeestä on hyötyä, sanoo Asola.
Pohjoismaista esimerksi Ruotsissa Paxlovid on otettu käyttöön samaan aikaan kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissa koronalääkettä ollaan ottamassa käyttöön syksyn ja talven aikana. Myös uusilla koronalääkkeillä on paikkansa osana keinovalikoimaa. Toistaiseksi koronalääkkeet eivät tule korvaamaan kuitenkaan terveiden henkilöiden rokotteita.
– Ehdottomasti on tärkeää, että meillä on erilaisille potilasryhmille soveltuvia lääkkeitä myös koronan hoidossa. Paxlovid on tarkoitettu aloitettavaksi heti oireiden alettua, lisäksi tarvitsemme lääkkeitä sairaalahoidossa oleville potilaille. Näkisin, että tarvitsemme uusia lääkkeitä jatkossakin, Asola sanoo.
Korjaus 6.11. klo 13.03 : Juttuun lisätty kappale HUSin lääkkeensaajista ja poistettu tieto TYKSin potilasmääristä.