Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL) esitti lokakuun lopussa tiedotustilaisuudessaan sote-henkilöstön koronarokotusten lisäämistä pysyväksi osaksi tartuntatautilakiin.
Koronaministerityöryhmä ei esitä jatkoa rokotuspakoksi kutsutun väliaikaisen tartuntatautilain pykälälle, vaan se raukeaa tämän vuoden loppuun mennessä.
Uudistus on tarkoitus toteuttaa osana tartuntatautilain kokonaisuudistusta. Tulevaisuudessa koronarokotuksia jaettaisiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille samalla tavalla kuin kausi-influenssarokotuksia.
Määräaikainen lakipykälä on jo vanhentunut
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan joulukuussa 2021 hyväksytty määräaikainen lakipykälä on vanhentunut.
Pykälään on merkitty rokotusten lisäksi työntekijöiden jatkuva testaaminen sekä sairastetun taudin todistaminen. Näitä toimia ei enää nähdä tarpeellisiksi. Lisäksi testaukset ja seurannat työllistävät paljon.
– Tuskin testausten vaatimusta tähän uuteen pykälään otettaisiin, vaan vain rokotukset. Tosiaan ollaan vielä alkuvaiheessa, jos edetään tätä tietä, sillä viime viikolla tuli tästä vasta tieto, Puumalainen kertoo.
Pandemian opit lakiuudistukseen
Puumalaisen mukaan lakiuudistus tapahtuu hitaasti, mutta jotkut asiat saatetaan kokea niin kiirellisiksi, että ne voisivat astua nopeammin voimaan.
– Koskien hoitohenkilöstön rokotuspykälää tämmöstä arvioita, mennäänkö pikakaistaa vai hitaampaa kaistaa, ei ole vielä tehty.
Hoitajien koronarokotus on osa isompaa tartuntatautilain uudistusta.
– Tällainen kokonaisuudistus on aika työteliäs. Lakihankkeet on monivuotisia ja hyvin perusteellisia muutoksia. Ja kyllä siihen aika paljon uudistuksia tulee pandemian oppien myötä, Puumalainen kertoo.
Aikaisintaan uudistus tartuntatautilakiin voisi olla tulossa ensi vuoden lopussa eli hoitohenkilöstöä koskenut ”koronarokotuspakko” poistuu käytöstä ainakin toistaiseksi.
Koronarokotukset koetaan edelleen tarpeelliseksi, sillä tartunnat henkilökunnasta potilaisiin ja asiakkaisiin halutaan estää.
Superissa halutaan rokotuksiin valinnanvapautta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin hallituksen puheenjohtaja Silja Paavola toivoisi, että THL katsoo lakiuudistusta myös työsuojelun kannalta.
– Ehdottomasti tulee muistaa, että myös varhaiskasvatuksessa ja kaupoissa ollaan hyvin paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Työntekijöiden yhdenvertainen kosketus pitäisi olla nyt se, mikä tässä määrittää sen.
Vielä Superissa ei ole virinnyt keskustelua lakimuutosehdotuksen myötä, mutta Paavola toivoo, että neljännet rokotusannokset olisivat laajemmin saatavilla.
– Jos kategorisesti kielletään, se on yhtä typerää kuin se, että pakotetaan ottamaan. Nyt olisi järkevä ajatella, mitä THL voi tehdä, että on mahdollista ottaa rokote eikä sen ottamista kiellettäisi. Mutta luotan THL:n arvostelukykyyn, Paavola sanoo.
THL ei vielä suosita neljänsien koronarokotteita antamista sote-henkilökunnalle, mutta Lapin sairaanhoitopiiri on alkanut jakamaan neljänsiä annoksia myös hoitohenkilökunnalle.
Vuodenvaihteessa poistuva lakipykälä
48 a § (30.12.2021/1378) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.
Jos työntekijä ei täytä säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.