Tänään on Tove Janssonin syntymäpäivä ja meillä on lupa liputtaa kaikkien suomalaisten taiteiden kunniaksi! Näyttelijät Minka Kuustonen ja Omar Abdi sekä kirjailija Anneli Kanto ovat tuottaneet tänä toisena koronakesänä monelle merkittäviä taide-elämyksiä. Lue, mitkä taidekokemukset ovat heistä olleet lipunnoston arvoisia. Jaa oma taidekokemuksesi tunnisteella #liputantaiteelle tai artikkelin lomakkeella.
Taide ei ole itsestäänselvyys. Korona on sen osoittanut. Sen puolesta on syytä pitää ääntä.
Sisäministeriö on viime vuodesta lähtien suositellut liputtamaan Tove Janssonin syntymäpäivänä 9.8. kaikkien suomalaisten taiteiden kunniaksi. Se on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua ja osoittaa arvostusta taiteentekijöille tilanteessa, jossa korona taas vahvasti rajoittaa taiteen tekemistä ja kokemista.
Liputtamiseen ei lipputankoa tarvita! Liputtaa voi sosiaalisessa mediassa. Jaa tuoreita tai ikimuistoisia taidekokemuksista tunnisteella #liputantaiteelle tai alla olevalla lomakkeella. Voit myös soittaa maanantaina 9.8. klo 19.02 alkaen Radio Yle 1:n Suomalaisen taiteen iltaan numeroon 09-144800.
Somen ja oheisen lomakkeen kautta lähetetyt viestit ovat luettavisssa artikkelin lopussa.
Lomake on poistettu.
Minka Kuustonen liputtaa teattereiden ja elokuvateattereiden puolesta
“Armi on hirveen monella vahvasti sydämessä. Ihmiset ovat kirjoittaneet minulle muistoja ja viestejä. Näyttelijä saa harvoin näin paljon palautetta ja olen pyrkinyt vastaamaan kaikille.”
Monelle yksi tämän kesän merkittävämmistä taide-elämyksistä on ollut kuunnelmasarja Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa. Yle Draaman tuottamassa sarjassa Minka Kuustonen esittää Armi Aavikkoa.
“Tuntuu tärkeältä kertoa naisen tarinaa, kun niin pitkään on kerrottu miesten tarinoita. Ja ihanaa, että kuunnelma voi hyvin ja teatteri elää tässä muodossa, kun muuten teattereissa eletään näin vaikea aikaa.”
Kuustosta itseään vaivaa taiteen kaipuu. Ninpä hän liputtaa suomalaisen taiteen päivänä koronan koettelemien teattereiden ja elokuvateattereiden kunniaksi.
“Mulla on ihan hirveä ikävä teatteriin. Teatterit pitäisi saada auki. Tilanne on epäreilu. Moni kollega odottaa, että pääsee esittämään jo valmiiksi harjoiteltuja esityksiä. Teatterinäytökset osataan järjestää koronaturvallisesti.”
Hän myös toivoo, että pääsisi elokuvateatteriin katsomaan elokuvan Tovesta. Kolmivuotiaan lapsen äidin elämässä Jansson on läsnä. Laadukkaita animaatioita arvostetaan.
"Muumianimaatioita katsotaan - uusia ja vanhoja. Rakastan niitä myös itse."
Omar Abdi juhli Cannesissa suomalaisten menestystä
Suomalaisten elokuvien menestys Cannesin elokuvajuhlilla oli kuin Huuhkajien pääsy jalkapallon EM-kisoihin - sinivalkoisia tunteita herättänyt saavutus. Mutta torit eivät täyttyneet, kun Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 voitti Cannesin pääsarjassa Grand Prix'n eli hopeaa.
“En tiedä, onko tämä kansa vaan niin hiljainen. Ranskassa ja Englannissa olisi juhlittu pienempiäkin voittoja isommin”, Omar Abdi sanoo.
Helsinkiläinen nuoriso-ohjaaja Omar Abdi oli itse ilon ytimessä. Hän pääsi kuuluisalle punaiselle matolle, koska esittää toista pääosaa Khadar Ayderus Ahmedin ohjaamassa elokuvassa Guled & Nasra. Sen kantaesitys oli Cannesissa kriitikkojen viikolla.
Haudankaivajan tarina on suomalainen tuotanto, joka on Somaliassa kuvattu ja somalinkielinen.
“Somalialaiset ympäri maailman tietävät elokuvasta, koska se on ensimmäinen kansainvälinen somalialainen elokuva”.
Uudessa suomalaisten taiteiden liputuspäivässä Abdi näkee mahdollisuuden käsitellä suomalaisuuden moninaisuutta. Tove Jansson oli puoliksi ruotsalainen.
“Kannatan sitä, että tuodaan esiin, että meitä on moneksi: ei vain yhtä väriä ja taustaa. Voi olla aasialainen, afrikkalainen, mutta silti omata myös suomalainsen identiteetin. Ihmisillä on monta minuutta.”
Abdi liputtaa ohjaajaystäviensä Khadar Ayderus Ahmedin ja Juho Kuosmasen kansainvälisen tulevaisuuden kunniaksi. Oma kesän suuri taidekokemus liittyy elokuvan jälkitöihin.
“Teen näytellessä, mitä käsketään ja mietin päässäni, että mitähän tästä tulee. Sitten kun näen elokuvan isolla valkokankaalla, tapahtuu ihme. En näe enää itseäni vaan alan uskoa hahmoon, jota näyttelen.”
Arkena Omar Abdi ei ole elokuvatähti vaan kasvattaja. Hän haluaa muistaa liputuspäivänä myös Helsingin kaupungin nuorisopalveluja, jotka tuottaa taiteen tekemisen mahdollisuuksia nuorille.
“Olen nähnyt työssäni, kuinka monet nuoret löytävät taiteiden parissa itsensä, tasapainon ja jotkut saavat taiteesta myös uran.”
Anneli Kannon kesän suuri elämys olivat räjähtävät maalaukset
“En vieläkään meinaa uskoa, kuinka suosittu se on.”
Kirjailija Anneli Kannon kirjasta Rottien pyhimys tuli kesällä hitti. Se kertoo maalareista, jotka koristelivat Hattulan kirkon 500 vuotta sitten.
“Puhuin kustantajalle marginaaliteoksesta, josta kiinnostuvat vain keskiajan harrastajat tai taidehistoriasta tai kivikirkoista kiinnostuneet.”
Romaanin menestys moninkertaisti Hattulan kirkon kävijämäärät tänä kesänä.
Anneli Kannon kesän kohokohta liittyy myös kuvataiteeseen. Hän näki Laukon kartanossa Heikki Marilan maalauksia.
“Se oli järisyttävä kokemus. Ne ovat yhtä aikaa vanhoja ja uusia, barokkisia kukka-asetelmia ja moderneja. Maalausten värit räjähtävät seinältä.”
Kokemus oli osa kokonaisuutta. Oli kesäilta. Anna Eriksson lauloi ulkona takanaan näkymä järvelle.
Kanto oli liikkeellä ystävän kanssa, joka oli Erikssonin fani ja hankkinut jo talvella liput harvoin esiintyvän artistin keikalle.
Konsertin yhteydessä he pohtivat Anna Erikssonin haastattelun herättämää kiihkeää kulttuurikeskustelua.
“Eriksson sanoi haastattelussa, että taiteen tulee järkyttää ja tehdä vaikutus. Mutta eikö hyvä taide voi luoda meditatiivisia hetkiä ja tuottaa iloa, viihdyttää? MInusta voi.”
Marilan teokset tekivät niin suuren vaikutuksen Kantoon ja hänen ystäväänsä, että he jättivät näyttelyn muut teokset katsomatta. He olivat jo taidetta täynnä.
Tove Janssonin kotitalossa liputetaan kaikkien taiteiden päivinä
Taiteilijakoti Lallukka sijatsee Helsingin Töölössä. Tove Janssonin perhe asui aikoinaan talossa, jonka asukkaat ovat enimmäkseen kuvataiteilijoita, muusikoita ja teatterialan ihmisiä.
"Täällä on aina liputettu kaikkien eri taiteiden päivinä heti kun liputusta on suositeltu: Jean Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi ennen kuin suomalaisen musiikin päivä pääsi kalenteriin, ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä", sanoo talonmies Jari Jula. Hän on itsekin kuvataiteilija.
Schjerbeckin syntymäpäivänä ei enää suositella liputusta.Tove Janssonin liputuspäiväkin on ikään kuin koeajalla. Sisäministeriö vasta suosittelee liputtamista ja tarkkailee innostuuko kansa.
“Kun Schjerfbeckin päivänä katsoi naapuritaloja niin aika niihkeätä se oli. Aika nihkeäksi se on mennyt se liputuspäivien virallistaminen. Kyllä suomalainen kuvataide ansaitsee liputuspäivänsä.”
Nyt senkin kunniaksi voi liputtaa Tove Janssonin päivänä eli kaikkien suomalaisten taiteiden liputuspäivänä.
Tähän kertyvät somen ja artikkelin lomakkeen kautta lähetetyt viestit ja taidekokemukset.