Sitran tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat muita asioita enemmän kuin toimimista ja kuulluksi tulemista uusin demokraattisin tavoin. Ehjää ei tarvitse korjata, arvelee puolestaan sosiaalipolitiikan professori.
Suomalaisille on tärkeää, että tulevaisuudessa hyvinvointivaltio saadaan säilytettyä sekä se, että työpaikkoja syntyy lisää ja kaikille löytyy töitä. Sen sijaan vähemmän tärkeänä pidetään sitä, että Suomessa löydetään uusia, demokraattisia tapoja toimia ja tulla kuulluksi.
Asia ilmeni Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tuoreesta Tulevaisuusbarometri -kyselytutkimuksesta. Myös vuoden 2019 tutkimuksessa nousivat esiin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot, kertoo ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja Sitrasta. Silloin vastauksia kuitenkin pyydettiin avoimissa kysymyksissä ja nyt vaihtoehdoista oli annettu lista, minkä vuoksi tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Tuoreessa tutkimuksessa hyvinvointivaltion säilyttämistä piti tärkeänä 50 prosenttia vastaajista ja työpaikkojen syntymistä 39 prosenttia. Näiden jälkeen tärkeimmiksi asioiksi nousivat muun muassa ympäristöön ja ilmastoon liittyvät asiat.
Toimimista ja kuulluksi tulemista uusin demokraattisin tavoin piti tärkeänä joka kymmenes vastaaja, eli pienin määrä.
Eikö suomalaisia kiinnosta kehittää demokratiaa ja kuulluksi tulemista?
Professori: Suomalainen yhteiskunta koetaan hyväksi
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Ervastin mukaan tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, etteikö demokratia olisi suomalaisille tärkeää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset ovat tyytyväisiä demokratian tilaan maassaan.
Samoin luottamus viranomaisiin on Suomessa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna korkeaa.
– Ihmiset kokevat täällä itsensä onnelliseksi ja yhteiskunnan hyväksi, Ervasti sanoo.
– Kun jokin asia on kunnossa, niin yleensä ei ajatella, että se on tärkeää korjata. Jos talo on maalattu, niin ei ihminen ajattele, että talo pitää nyt maalata. Ehjää ei tarvitse korjata.
Tämän lisäksi ajatus uusien tapojen keksimisestä voi saada vastaajan pohtimaan, etteivät ne välttämättä ole demokraattisia.
– Jos keksitään uusia tapoja, niin herää kysymys, kenelle ne ovat. Nettipohjaisesti voitaisiin esimerkiksi rakentaa uusi vaikutuskanava, mutta entä ne, joilla ei ole verkkoyhteyttä?
Sitran Vataja pitää tärkeänä pohtia, millaisia uusia toimintatapoja Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön. Tutkimuksessa ilmeni myös, että omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovat vähemmän ne, jotka jättävät äänestämättä vaaleissa.
– On tarpeellista löytää keinoja, joilla tulevaisuusajattelua ja osallistumisen paikkoja saataisiin laajennettua niin, että ne koskevat kaikkia, sanoo Vataja.
Suomalaiset ovat kriisitietoista kansaa, mikä näkyy arvoissa
Ervastin mukaan asioiden arvottamiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten ihmisen sosioekonominen tausta ja omat tulot. Suomalaisilla on kuitenkin hyvä kriisitietoisuus, eli ihmiset eivät aina pidä omista eduistaan kiinni, vaan ovat valmiita tulemaan vastaan.
Siksi hyvinvointivaltion ja työllisyyden tärkeys listauksen kärjessä eivät tule yllätyksenä.
– Hyvinvointivaltio takaa tietyn perusturvallisuuden, mitä pidetään todella tärkeänä. Järjestelmän kannatus on vuosien saatossa vahvistunut ja suurin osa väestöstä ajattelee, että on tärkeää pitää kaikki mukana, sanoo Ervasti.
Ervastin mukaan vuoden 2008 talouskriisi ja sitä seuranneet valtion leikkaustarpeet eivät horjuttaneet uskoa hyvinvointivaltioon, vaan suomalaiset tunsivat sympatiaa huonoimmassa asemassa olevia kohtaan.
– Myös työttömyys on suuri huolenaihe, sen näkee muistakin tutkimuksista.
Perinteisesti näiden rinnalle on noussut suomalaisten mielestä tärkeäksi se, että tuloeroja saataisiin pienennettyä.
Korona ei latistanut uskoa tulevaan
Sitran kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kolmasosa suomalaisista pitää tärkeänä pandemioihin varautumista tulevaisuudessa.
Huoli pandemiasta ei noussut esiin kaksi vuotta sitten, mutta silloin maailmalla ei jyllännyt koronavirusta.
– Olemme eläneet vuoden koronan kanssa, mutta se näkyi yllättävän vähän tuloksissa, kertoo Sitran Vataja.
– Suhtautuminen ja luottamus tulevaisuuteen on pysynyt samana.
Sitran tilaaman kyselyn toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimukseen osallistui 3 821 vastaajaa, ja internetpaneelein kerätty aineisto edustaa 15–84-vuotiaita mannersuomalaisia. Tulosten virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +/- 1,6 prosenttiyksikköä.
Sitra on mukana Hyvin sanottu -hankkeessa.