Mitä palestiinalaiset tekevät seuraavaksi? Millainen Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen vierailusta Lähi-itään tulee? Muun muassa näitä kysymyksiä kannattaa seurata tulevina päivinä.

Trumpin päätöksen syvät vaikutukset alkavat näkyä vasta pikkuhiljaa. Näitä asioita kannattaakin seurata tulevina päivinä ja viikkoina.

1. Palestiinalaisten mielenosoitukset eivät ole laantuneet – Mihin suuntaan ne lähtevät?

Trumpin julistus on aiheuttanut palestiinalaisalueilla laajoja mielenosoituksia. Protestit eivät ole toistaiseksi kasvaneet niin suuriksi, että liikehdintää voisi kutsua laajamittaiseksi kansannousuksi. Uutta kansannousua pidetään epätodennäköisenä – palestiinalaishallinto ei halua todennäköisesti sitä.

Toisaalta mielenosoitukset eivät näytä laantumisen merkkejä. Tilanne on arvaamaton, ja voi kärjistyä nopeastikin pahemmaksi.

Perjantaina tuhannet ihmiset osoittivat jälleen mieltään palestiinalaisalueilla Gazassa ja Länsirannalla. Israel on yrittänyt taltuttaa mielenosoituksia kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja ajoittain myös ampumalla. Palestiinalaiset mielenosoittajat ovat heitelleet israelilaisia sotilaita muun muassa kivillä.

Pelkästään perjantaina mielenosoituksissa kuoli kolme palestiinalaista ja 260 loukkaantui. Lisäksi israelilainen poliisi loukkaantui puukkoiskussa, minkä jälkeen epäilty palestiinalaistekijä ammuttiin. Tapausta tutkitaan vielä.

Kaikkein pahimmat väkivaltaisuudet on nähty Gazan rajan mielenosoituksissa. Sen lisäksi Gazasta on ammuttu viime päivinä raketteja Israelin puolelle ja Israel taas on tehnyt ilmaiskuja. Israelissa on arvioitu, että raketteja ovat ampuneet lähinnä pienemmät ja radikaalimmat ryhmät kuin Gazassa valtaa pitävä islamistinen Hamas.

Todennäköisesti Hamas ja Israel yrittävät välttää uuden sodan syttymistä Gazassa. Niitä on käyty jo kolme alle kymmenessä vuodessa. Tilanne on kuitenkin herkkä.

2. Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence saapuu Lähi-itään – Ohjelma meni uusiksi

Ensi viikolla seurataan tarkoin Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen vierailua Egyptiin ja Israeliin. Pencen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus tavata matkallaan myös palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ja vierailla palestiinalaiskaupunki Betlehemissä.

Nyt palestiinalaiset ovat ilmoittaneet, ettei Pence ole tervetullut tapaamaan heitä. Näin ollen hän tapaa vain israelilaisten johtoa. Pencen matkan yksi alkuperäinen tarkoitus oli nostaa joulun alla esille kristittyjen asemaa Lähi-idässä. Nyt Egyptin koptikirkon johto ja palestiinalaiset kristityt ovat kieltäytyneet tapaamasta häntä.

Palestiinalaiset ovat ilmoittaneet selvästi, etteivät hyväksy enää amerikkalaisia rauhanvälittäjäksi. Se on dramaattinen ilmoitus, sillä rauhanprosessi on edennyt Yhdysvaltain välittämänä jo vuosia.

Iso kysymys onkin, pystyykö Yhdysvallat palauttamaan vahingoittuneen roolinsa palestiinalaisten ja israelilaisten neuvotteluiden välittäjänä.

3. Mitä palestiinalaisten johto tekee seuraavaksi?

Monet palestiinalaiset ovat olleet turhautuneita omaan johtoonsa, sillä he olisivat toivoneet voimakkaampia reaktiota ja selkeämpää suuntaa Trumpin julistuksen jälkeen.

Palestiinalaisten johto pohtiikin nyt seuraavia askeleitaan kovien paineiden alla. Palestiinalaisia edustavan PLO-järjestön johdon odotetaan kokoontuvan maanantaina arviomaan tilannetta. Tilanne voi pakottaa palestiinalaiset miettimään tavoitteitaan uudelleen.

Ensimmäinen askel on ollut tuen kerääminen kansainväliseltä yhteisöltä. Palestiinalaiset yrittävät luoda nyt painetta Yhdysvaltojen ja Israelin suuntaan kansainvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa.

Palestiinalaiset vaativat myös uutta rauhanvälittäjää, sillä heidän mukaansa Yhdysvallat on nyt viimeistään asettunut avoimesti Israelin puolelle. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on vaatinut YK:ta ottamaan nyt vetäjän roolin rauhanponnisteluissa. Palestiinalaiset toivoisivat aktiivisempaa roolia myös EU:lta, mutta todellisuudessa EU on ollut liian hajanainen kysymyksessä toimiakseen välittäjänä.

Käytännössä Yhdysvallat on niin vaikutusvaltainen, että sen sivuuttaminen olisi mahdotonta, vaikka sen vaikutusvalta kysymyksessä saattaa heiketä nyt.

4. Löytävätkö palestiinalaiset keskinäisen sovun?

Palestiinalaiset ovat olleet jo yli vuosikymmenen ajan jakautuneita islamistisen Hamasin johtamaan Gazaan sekä maltillisemman Fatahin johtamaan Länsirantaan. Kilpailevat järjestöt pääsivät lokakuussa alustavaan sopuun.

Hamas on luvannut luovuttaa Gazan siviilihallinnon Fatahin kontrolloimalle palestiinalaishallinnolle. Samalla neuvotellaan uudesta yhteinäisestä hallituksesta. Hamas on ehtinyt jo luovuttaa Gazan rajat palestiinalaishallinnolle, mutta käytännössä hallinnon siirto on takkuillut. Aikarajaa Gazan kokosiviilihallinnon luovuttamiseksi on jouduttu lykkäämään.

Paineet sovun syntymiseen ovat kasvaneet nyt molemmille, sillä palestiinalaiset olisivat vahvempi toimija yhdessä. Myös palestiinalaisten enemmistö haluaa sopua, joten kumpikaan järjestö ei halua syntipukiksi sen epäonnistumisesta tällaisessa tilanteessa.

5. Mitä tekevät muut arabi- ja muslimimaat?

Muslimimaat tuomitsivat yksimielisesti Trumpin julistuksen aiemmin tällä viikolla Istanbulissa, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin jakautuneita keskenään. Alue on ollut suurten kuohuntojen keskellä arabikevään seurauksena. Viime vuodet pinnalla on ollut etenkin Saudi-Arabian ja Iranin koveneva valtakamppailu Lähi-idässä.

Katseet ovat nyt etenkin Yhdysvaltain läheisissä liittolaisissa Saudi-Arabiassa ja Egyptissä. Molemmat olivat antaneet tukensa Trumpin hallinnon rauhanponnisteluille, joita on valmisteltu suljettujen ovien takana viime kuukaudet. Nyt Trump on asettanut ne haastavaan asemaan. Jerusalem on yhä monille muslimeille symbolisesti tärkeä kysymys, joten niiden oli mahdotonta olla tuomitsematta julistusta.

Silmiinpistävää on se, että molempien julkinen vastaus Trumpin julistukseen on ollut tuomitseva, mutta käytännössä ei kuitenkaan kovin voimakas.

Molemmille liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa on niin tärkeä, että ne tuskin haluavat vaarantaa sitä. Esimerkiksi Saudi-Arabialle valtataistelu Iranin kanssa on nyt paljon tärkeämpi asia. Ja siinä pelissä Saudi-Arabia on samalla puolella Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Tavallisten palestiinalaisten keskuudessa tämä aiheuttaa katkeruutta – monet kokevat Saudi-Arabian pettäneen heidät.

Vahvimmat reaktiot on nähty odotetusti Turkin presidentiltä Recep Tayyip Erdoganilta. Jerusalem on merkittävä asia hänen uskonnollisille kannattajilleen. Erdoganin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun välillä on käyty nyt sanasotaa, ja maiden väleissä voidaan nähdä heikkenemistä.