Helsingin kirjamessujen yhteydessä osallistun salaiseen tapaamiseen.
On allekirjoitettava salassapitosopimus ja jätettävä kännykkä naulakkoon. Sen jälkeen saan tavata The Guardian -lehden tunnetun toimittajan Messukeskuksen kahvilan perukoilla.
Salamyhkäisyys liittyy toimittaja Luke Hardingin uuteen kirjaan Salajuoni – kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon.
Hardingin mukaan kirja on lajissaan ensimmäinen, ja se julkaistaan monessa maassa samaan aikaan.
Suomeksi kirja ilmestyy e-kirjana jo huomenna perjantaina ja painettuna parin viikon sisään.
**Hardingille vakoilu ja salaiset tapaamiset **ovat ilmiselvästi arkea. Venäjän tiedustelupalveluiden keinovalikoimasta hän sai kouriintuntuvaa kokemusta toimiessaan Guardianin kirjeenvaihtajana Moskovassa.
Kokemuksistaan Harding on kirjoittanut kirjan Mafiavaltio.
Harding on myös kirjoittanut kirjoja murhatusta venäläisagentista Aleksandr Litvinenkosta, Wikileaksista ja tietovuotaja Edward Snowdenista.
**Myös uusi kirja kertoo yksityisten **ja valtiollisten tiedustelupalveluiden salamyhkäisestä maailmasta.
Hardingin mukaan Trumpin ja Venäjän välisissä suhteissa on kyse "aikamme suurimmasta poliittisesta skandaalista, jopa suuremmasta kuin Watergate".
Kirja onnistuu ansiokkaasti laittamaan yksiin kansiin julkisuudessa esillä olleet tiedot Trumpin mahdollisista kytköksistä Venäjään sekä Venäjän yrityksistä vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Uuttakin tietoa kirjassa on.
**Avainkohtauksessa Luke Harding on salaisessa palaverissa **lontoolaisessa kahvilassa. Ja kännykät on tietysti jätetty naulakkoon.
Pöydän toisella puolella istuu vakooja nimeltä Christopher Steele.
Miehet tapaavat Lontoossa vain pari päivää ennen kuin verkkojulkaisu Buzzfeed julkaisee Steelen laatiman tiedustelumuistion Donald Trumpin vaalikampanjan ja Venäjän välisistä yhteyksistä.
Eletään tammikuun alkua, Trump on valittu Yhdysvaltain presidentiksi, mutta hän ei ole vielä astunut virkaan.
**Steelen muistion julkitulo räjäyttää **uutisoinnin Trumpin mahdollisista Venäjä-kytkennöistä uusiin sfääreihin, ja Steele painuu maan alle.
Luke Harding pyrkii kirjassaan osoittamaan, että Steelen selvitystyö oli korkealaatuista tiedustelua.
Muistion yksittäisiä väitteitä on mahdoton todentaa, mutta pääpiirteissään muistio antaa oikean kuvan, uskoo Harding. Se on hänen mukaansa uuden kirjan pääpointti.
Steelen arvio on, että 70-90 prosenttia muistion sisällöstä on totta.
Christopher Steele on entinen Britannian tiedustelun huippuvakooja, joka sittemmin perusti Orbis Business Intelligence -nimisen tiedusteluyrityksen.
Fusion GPS sai tehtäväkseen selvittää Trumpin ja Venäjän mahdollisia yhteyksiä.
Steele ryhtyi työhön, ja lähetti kyselyitä venäläisille tietolähteilleen. Kirjan mukaan Steelen kontakteista osa on perua jo 1990-luvun alusta, jolloin hän oli MI6:n palveluksessa Moskovassa.
Vuonna 1991 Steele oli esimerkiksi paikalla, kun oppositiopoliitikko Boris Jeltsin kapusi Moskovassa panssarivaunun päälle julistamaan, että vanhoillisten vallankaappausyritys Venäjällä tulee epäonnistumaan.
Myöhemmin Steele niitti mainetta tiedustelupiireissä Aleksandr Litvinenkon tapauksessa sekä paljastuksistaan siitä, miten Venäjä lahjoi kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n päätöksentekijöitä.
**Steele yllättyi tietolähteittensä paljastuksista. **Niiden mukaan Kremlillä oli raskauttavia tietoja Donald Trumpista. Lisäksi Venäjä oli useamman vuoden ajan tukenut Trumpin poliittisia pyrkimyksiä.
Steelen muistion villeimmissä väitteissä Trump oli Venäjän-matkallaan ollut kanssakäymisessä prostitoitujen kanssa.
Steelen muistio kiersi Yhdysvaltain hallinnossa ja päätyi presidentti Barack Obaman pöydälle ennen kuin Buzzfeed julkaisi sen.
Nyt muistion väitteitä tutkii erikoissyyttäjäRobert Mueller.
**Kirjan parasta antia ovat **kurkistukset Venäjän tiedustelumaailmaan. Harding avaa esimerkiksi Donald Trumpin ensimmäisen Neuvostoliiton-matkan taustat.
Trump teki matkan vuonna 1987, ja se oli ilmeisesti pitkällisen KGB-operaation tulos. Kirjan mukaan Neuvostoliiton silloinen Washingtonin-suurlähettiläs Juri Dubinin onnistui imartelulla ja valheellisilla lupauksilla hotelliprojektista houkuttelemaan Trumpin Moskovaan.
KGB perusti tiedustelukansion Donald Trumpista todennäköisesti jo vuonna 1977. Sinä vuonna hän avioitui Tsekkoslovakiasta kotoisin olevan Ivana Zelniskovan kanssa.
Harding sanoo, että totuuden löytämiseksi on jäljitettävä rahavirtoja Venäjältä Yhdysvaltoihin.
**Etenkin Deutsche Bankiin liittyvä luku taustoittaa **ansiokkaasti länsimaalaisten kytköksiä rahanpesuun.
Deutsche Bankin Moskovan toimisto auttoi venäläisiä suurliikemiehiä siirtämään miljardeja Yhdysvaltoihin niin sanottujen peilikauppojen avulla. Deutsche Bank tuomittiin sittemmin Yhdysvalloissa noin 400 miljoonan euron sakkoihin rahanpesusta.
Kun finannsikriisi iski, joutui Trump ongelmiin, eikä hän pystynyt maksamaan satojen miljoonien kiinteistölainojaan Deutsche Bankille vuonna 2008.
Epätoivoiseen tilanteeseen Trump löysi yllättävän ratkaisun pari vuotta myöhemmin. Deutsche Bankin toinen osasto lainasi nimittäin Trumpille satoja miljoonia. Tässä vaiheessa pankin rahanpesutoiminta oli alkamassa toden teolla.
Harding ei pysty todistamaan, että Trump jollakin tavalla liittyi rahanpesuun, mutta hän taustoittaa erilaisia rahanpesukuvioita. Trumpin lähipiiristä löytyy useita henkilöitä, joilla on läheiset suhteet Venäjän politiikkaan ja liike-elämään. Esimerkiksi entinen rikollinen Felix Sater ja Trumpin asianajaja Michael Cohen.
**Trump–Venäjä -tarinan viimeistä lukua **ei ole vielä kirjoitettu. Eikä sitä laadi Luke Harding, vaan erikoissyyttäjä Robert Muller.
Muller on saanut Yhdysvaltain hallinnolta kaikki rikostutkinnan valtuudet totuuden selvittämiseksi.
Hardingin kirja on silti oiva yhteenveto kaikesta tähän mennessä tapahtuneesta.
**Lopussa Harding kysyykin, **ovatko kaikki tapahtumat pelkkiä yhteensattumia. Esimerkiksi venäläisten kiinteistökaupat ja Trumpin kauttaaltaan myönteiset lausunnosta Venäjästä.
Onko sekin sattumaa, että Trumpin kampanjaan ja hallintoon nousi useita henkilöitä, joilla on tiiviit yhteydet Venäjän valtaapitäviin.
Ja mistä johtuu se, että Vladimir Putin on lähes ainoa, josta Trump ei missään vaiheessa ole puhunut alentavasti.
Etsiessään vastauksia Harding käsittelee perusteellisesti keskeisten amerikkalaisten ja venäläisten henkilöiden taustat.
Venäjän vaikuttamisyrityksistä tiedetään jo paljon – esimerkiksi siitä, miten demokraattipuolueen sähköposteja varastettiin ja vuodettiin julkisuuteen.
Silti monia kysymyksiä on edelleen avoinna.
Vastauksia voi tulla mittavasta tutkinnasta Yhdysvalloissa. Venäjällä tutkintaa tuskin aloitetaan.
Lue lisää:
The Times: Venäjän nettitrollit kampesivat Britanniaa ulos EU:sta
Turvapaikanhakijat sieppasivat 13-vuotiaan Lisan ja muita valheita – Näin valeuutiset varjostavat Saksan vaaleja
Valitseeko Venäjä johtajamme? Vaalihakkerointi kalvaa maata demokratian alta