Oppositiopuolueista ensimmäisenä vaihtoehtobudjettinsa esitteli pienin, viiden kansanedustajan kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä. Hallituksen runsaan 55 miljardin euron budjettiesitykseen KD tekisi noin 750 miljoonan euron muutokset sekä menoihin että tuloihin.
KD:n vaihtoehtobudjetin esitellyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman haluaa kannustaa lapsiperheitä nykyistä suurempaan lapsilukuun.
Lapsimyönteistä ilmapiiriä KD parantaisi säilyttämällä verotuksen lapsivähennyksen ja korottamalla lapsilisiä.
Jarrua soten valinnavapauskokeilulle
Kristillisdemokraatit moittivat hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valinnanvapauskokeiluun ensi vuodelle esitettyä sadan miljoonan euron määrärahaa ylimitoitetuksi.
KD:n puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä hallituksen esityksessä on kysymys ennen kaikkea ”ideologisesta avauksesta”.
-Maakuntien kokeiluihin on tarjolla valtion rahaa, mutta monilla kunnilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia maksaa omaa osuuttaan kokeilun kustannuksista, Essayah epäilee.
Sote-rahat vanhusten palveluseteliin
Kristillisdemokraatit esittävät, että puolet hallituksen soten valinnanvapauskokeiluun esittämistä rahoista eli 50 miljoonaa euroa käytettäisiin vanhustenhoidon palveluseteleihin.
Lääkekorvauksen maksukaton alentamiseen 605:stä 450 euroon KD ohjaisi lisärahaa myös 50 miljoonaa euroa ja sama summa käytettäisiin kansaneläkkeiden indeksileikkauksen ja –jäädytyksen peruuttamiseen.
Korotuksia sokeri- ja alkoholiveroon
Menolisäyksiään KD eduskuntaryhmä rahoittaisi nostamalla sokeriveroa 300 miljoonalla ja alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla.
Veronkorotuksia KD perustelee sokerin ja alkoholin terveyshaitoilla.
Kristillisdemokraatit uudistavat myös vanhan esityksensä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden puolittamisesta. Se lisäisi valtion tuloja noin sata miljoonaa euroa. Työnantajajärjestöjen verovähennyksen KD poistaisi kokonaan.
KD:n vaihtoehtobudjetti 2018