Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi on tänä vuonna ehdolla yli kolmesataa henkilöä tai järjestöä.
Ennakkosuosikkien kärjessä on useita ehdokkaita, jotka liittyvät tämän hetken konflikteihin ja jännitteisiin maailmassa. Itsestään selvää ennakkonimeä ei ole julkisuudessa esitelty, joten Nobel-komitealla on taas mahdollisuus yllättää maailma.
Nobel-komitean puheenjohtaja paljastaa rauhanpalkinnon saajan nimen perjantaina klo 12 Suomen aikaa perinteisesti Oslossa, Norjassa.
Yle lähettää palkinnonsaajan julkistamistilaisuuden suorana lähetyksenä Areena-palvelun kautta. Voi katsella lähetystä tästä linkistä.
Tässä joitakin ennakkoveikkaajien suosikkeja:
Iranin ydinsopimus
Iranin ydinohjelmasta syntyi sopimus kolme vuotta sitten. Iran lupautui rajoittamaan uraanin rikastuksen vain siviilikäyttöön sopivaksi ja Yhdysvallat ja EU puolestaan sitoutuivat luopumaan pakotteista. Sopimusta on noudatettu, mutta se on ollut myös vastatuulessa presidentti Trumpin lausuntojen takia. Allekirjoittajina on useita maita, mutta palkinnonsaajina voisivat olla Iranin ulkoministeri Mohammed Javd Zarif ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini.
Valkoiset kypärät -järjestö
Valkoiset kypärät on Syyrian kapinallisalueilla toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. Se on Syyrian sodan aikana pelastanut raunioihin hautautuneita ihmisiä, muun muassa Aleppossa. Myös Syyrian siviilipuolustus -nimellä tunnetulla järjestöllä on noin 3 000 vapaaehtoistyöntekijää, joiden tunnuksena on valkoinen kypärä. Järjestöstä tehty elokuva voitti lyhytdokumenttien Oscarin tänä vuonna.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR
Pakolaisten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikummenessä. UNHCR:n mukaan 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Pakolaisjärjestö on palkittu kahdesti aiemmin, mutta on taas ajankohtainen ehdokas.
Yhdysvaltojen kansalaisoikeusjärjestö ACLU
Yhdysvaltojen kiristynyt sisäpoliittinen ilmapiiri on nostanut ehdolle kansalaisjärjestö American Civil Liberties Unionin työn. Se puolustaa amerikkalaisten vähemmistöjen perustuslaillisia oikeuksia ja antaa lakiapua kaikille niille, joiden kansalaisvapaudet ovat vaarassa. Järjestö osallistui julkiseen keskusteluun muun muassa presidentti Trumpin ilmoitettua muslimimaita koskevista maahantulokielloista.
Ehdolla yli kaksisataa yksityishenkilöä
Järjestöjen lisäksi palkinnon saajiksi on ehdolla yli kaksisataa yksityishenkilöä, joista moni on ollut mukana viime vuosien kansainvälisen politiikan myllerryksessä. Joillekin ehdokkaista hyväntekeväisyys tai muiden auttaminen on ollut elämäntyö. Henkilöehdokkaiden skaala on laaja. Palkinnon saajiksi on ehdotettu myös Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttejä Donald Trumpia ja Vladimir Putinia.
Ehdokkaina ovat muun muassa sanomalehti Cumhuriyetin päätoimittaja Can Dündar, joka on noussut Turkin kansalais- ja sananvapaustaistelun symboliksi, Saksan liittokansleri Angela Merkel, jonka ansioksi on esitetty toiminta vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisin aikaan sekä kongolainen lääkäri Denis Mukwege, joka on omistanut elämänsä väkivallan uhriksi joutuneiden naisten auttamiseen.
Myös paavi Fransiscus on ehdokkaiden joukossa kuten hänen edeltäjänsäkin ovat olleet.
Rauhanpalkinnon saajat usein kiisteltyjä
Norjan suurkäräjien nimittämä viisihenkinen Nobel-komitea pyrkii etsimään ehdokkaan, joka on toiminut parhaiten sotien tai muiden konfliktien ratkaisemiseksi tai edistänyt rauhanomaista kehitystä maassaan tai maailmassa. Tai kuten Nobelin testamentissa sanotaan: joka on tehnyt ihmiskunnalle suurinta hyötyä.
Komitean päätös on kuitenkin herättänyt usein jälkikäteen kiistelyä siitä, myönnettiinkö palkinto oikealle henkilölle oikeaan aikaan.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ehti olla virassaan vain vuoden, kun hänestä tuli nobelisti “uuden kansainvälisen poliittisen ilmapiirin luojana”. Valinta herätti tuolloin arvostelua koska Obama oli juuri aloittanut, ja Yhdysvallat kävi sotaa muun muassa Afganistanissa.
Monia saajia on myös pidetty liian kasvottomina, kuten Euroopan unionia, joka palkittiin vuonna 2012 työstä rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Euroopassa.
Aika muuttaa palkintojen puolustajien ja vastustajien perusteluja.
Rauhanpalkintoa on julkisuudessa jopa vaadittu palautettavaksi Burman pääministeriltä Aung San Suu Kyiltä, joka on joutunut kansainvälisen arvostelun kohteeksi välinpitämättömästä suhtautumisesta rohingojen kohteluun. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991 silloisena oppositiojohtajana.
Suomalaiset ovat olleet rauhanpalkinnon saajia kahdesti. Vuonna 1998 palkinto myönnettiin YK:n rauhanturvaajille, joita Suomesta on ollut yli 20 000.
Presidentti Martti Ahtisaari sai rauhan Nobelin vuonna 2008 kansainvälisistä ansioistaan konfliktien ratkaisijana.