Yle kysyi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kansanedustajilta heidän mielipidettään keskustelua herättäneeseen eduskunnan vierailijatietojen julkistamiseen.
Kyselyyn vastasivat Tarja Filatov (sd.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Jari Ronkainen (ps.) ja Päivi Räsänen (kd.).
Edustajat ymmärtävät nykyisen käytännön, jossa eduskunta tuhoaa tiedot talossa vierailevista henkilöistä päivittäin.
Vain perussuomalaisten Jari Ronkainen on eri mieltä.
– Avoimuuden kannalta ratkaisu on huono ja antaa kansalaisille kyseenalaisen kuvan eduskunnan toiminnasta.
Sosiaalidemokraattien Tarja Filatov muistuttaa, että kävijöissä on paljon yksityishenkilöitä, joiden käyntien syyt voivat olla hyvin yksityisluontoisia ja herkkiä.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen huomauttaa, että sama käytäntö on ollut valtioneuvostossa jo pitkään. Syynä nimien luettelointiin on ollut turvallisuuden varmistaminen.
– Käynnin jälkeen ei ole enää turvallisuuden näkökulmasta tarpeellista säilyttää nimiluetteloa, Räsänen toteaa.
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen myöntää, että uusi käytäntö tuntuu hänestä tunkkaiselta ja vanhanaikaiselta. Pekonen kertoo tapaavansa eduskunnassa paljon potilasryhmien edustajia.
– En tiedä kuinka moni haluaa saattaa julkisuuteen käyneensä eduskunnassa näissä merkeissä. Rajoittaako vierailijalistojen julkisuus demokratiaa ja osallisuutta, Aino-Kaisa Pekonen kysyy puolestaan.
Lobbarit voivat siirtää tapaamiset talon ulkopuolelle
Hämäläiset kansanedustajien mielipiteet jakautuvat, kun heiltä kysyttiin, hankaloittaako listojen päivittäinen tuhoaminen järjestöjen ja toimittajien tiedon saantia. Listat saa haluttaessa paperikopioina, mutta ne täytyy käydä itse paikan päällä hakemassa.
Jari Ronkainen pitää tapaa vaikeana.
– Toisaalta avoimuuskaan ei ratkaise ongelmaa, sillä lobbarit siirtävät tapaamiset talon ulkopuolelle, Ronkainen ennakoi.
Aino-Kaisa Pekosen mielestä tietoa haluavat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä hakemaan vierailijatietoja eduskunnasta.
Päivi Räsänen ei tunnista ongelmaa ja Tarja Filatov ihmettelee, mikä arvo vierailijatiedoilla oikein on.
– Lobbareilta saa usein asiallista tietoa, siksi heidän tapaamistaan ei pidä demonisoida.
Sen sijaan Filatov kaipaa lobbaamiseen eettisiä pelisääntöjä. Ammattilobbarin tulisi myös julkistaa toimeksiantonsa. Nämä nimet voisivat myös olla julkisia.
Lobbaamisella tarkoitetaan yleensä erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin.
Useimmat vastaajat eivät näe tarvetta sellaiselle vierailijarekisterille, jonka tietoja voisi jälkikäteen tarkastella esimerkiksi sähköisesti.
Jari Ronkainen katsoo, että tiedot voisivat olla tallessa ja selailtavana esimerkiksi noin kuukauden ajan.
Omat vieraat voidaan julkistaa – ainakin osin
Hämäläisedustajat olisivat valmiita julkaisemaan ainakin osan omista vieraistaan.
Päivi Räsänen muistelee, että hänellä on pitkällä kansanedustajan urallaan tullut vain pari kertaa eteen tilanne, jossa kansalainen on halunnut tavata hyvin arkaluonteisen asian takia.
– Jos jotakin toimittajaa vieraani kiinnostavat, voin hyvin kertoa kävijöiden nimet, Räsänen lupaa.
Tarja Filatov on valmis julkistamaan osan vieraittensa nimistä.
– Yksityishenkilöillä on oikeus tavata edustajia luottamuksella, hän sanoo.
Filatovin mukaan tapaamisista tehdään herkästi poliittisia johtopäätöksiä. Asiantuntija voitaisiin helposti leimata jonkin puolueen kannattajaksi, vaikka hän kävisi tekemässä asiasta selkoa nimenomaan jonkun puolueen pyynnöstä.
Jari Ronkainen on valmis avaamaan vierailijatietonsa toimittajille.
Aino-Kaisa Pekonen on valmis julkistamaan tiedot hänen luonaan käyvistä lobbareista, mutta muistuttaa, että tapaamisia on myös paljon talon ulkopuolella. Samalla hän vinkkaa Euroopan parlamentissa käytössä olevasta avoimuusrekisteristä.
Rekisterillä pyritään kertomaan kansalaisille ketkä harjoittavat edunvalvontaa, mitä etuja valvotaan ja miten paljon rahaa niiden edunvalvontaan käytetään.