Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Pohjois-Koreaa tulella ja raivolla ja ennennäkemättömällä voimalla, vaatinut Kiinaa painostamaan naapuriaan ja ilmoittanut lopettavansa kaupan sellaisten maiden kanssa, jotka käyvät kauppaa Pohjois-Korean kanssa.
Käytännössä uhkauksien toteuttaminen voisi olla hyvin vaikeaa. Myös niiden tehosta voi olla montaa mieltä, Pohjois-Korea teki jälleen uuden ydinkokeen sunnuntaina.
Seuraavassa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa: sotilaallista ja taloudellista painostusta sekä liittolaisten usuttamista ärhäkkäämpään politiikkaan.
1) "Tulta ja raivoa" on vaarallista kohdistaa arvaamattomaan ydinasevaltioon
Trump esitti kuuluisan uhkauksensa tulella ja raivolla vastaamisesta neljä viikkoa sitten sen jälkeen, kun Washington Post kertoi Pohjois-Korean kykenevän varustamaan ohjuksensa ydinkärjillä.
Pohjois-Korea vastasi harkitsevansa iskuja lähelle Yhdysvaltain tukikohtaa Guamin saarella.
Kun Pohjois-Korea sunnuntaina teki kuudennen ydinkokeensa, Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis toisti, että Yhdysvalloissa on useita sotilaallisia vaihtoehtoja. Hän uhkasi Pohjois-Koreaa mittavalla sotilaallisella vastaiskulla, jos se uhkaa Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia.
Uhkaukset ovat Trumpin kannalta erittäin hankalia. Tyhjät uhkaukset rapauttavat Trumpin uskottavuutta. Mutta jos Trump todella ryhtyisi sotaan arvaamatonta ydinasevaltaa vastaan, sotilaalliset seuraukset voisivat olla katastrofaaliset varsinkin Etelä-Korealle.
Pohjois-Korea pystyy aiheuttamaan merkittävää tuhoa naapurilleen jo pelkästään perinteisen tykistön voimin. Sillä arvioidaan olevan rajalla kahdeksan tuhatta tykkiä ja raketinheitintä. Niistä tuhatkunta on sellaisia, joiden kantama ulottuu Etelä-Korean pääkaupungin Soulin eri kolkkiin.
Lähes puolet eteläkorealaisista asuu alle sadan kilometrin päässä maiden rajalta.
Vaikka Pohjois-Korea ei heti käyttäisikään ydinaseita, niihinkin Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un saattaisi turvautua, varsinkin jos katsoo lännen valmistelevan miehitystä tai aikovan käyttää ydinaseita.
Ja Pohjois-Korea voi iskeä ydinohjuksilla aiempien asekokeiden perusteella ainakin Yhdysvaltain liittolaisiin Etelä-Koreaan ja Japaniin.
New York Timesin haastattelema turvallisuuspolitiikan asiantuntija katsoi, että Pohjois-Korean vastatoimien ennustaminen on äärimmäisen haastavaa, koska tilanne voi eskaloitua helposti:
– Se on kuin yrittäisi kuvata kolmiulotteista shakkia jätkänshakin termein, sanoi Anthony H. Cordesman Strategisten ja kansainvälisten tutkimusten keskuksesta Washingtonista.
Pohjoisen ampumia ballistisia ohjuksia voidaan pyrkiä tuhoamaan muun muassa Yhdysvaltain tuomalla uudella THAAD-torjuntajärjestelmällä, mutta mistään aukottomasta torjuntajärjestelmästä ei ole kyse.
Mikäli Yhdysvallat aikoisi ryhtyä sotilaallisiin toimiin Pohjois-Koreaa vastaan, se CNN:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tarvitsisi viikkoja, jopa kuukausia tarpeellisen kaluston siirtämiseen lähialueille. Hävittäjiä, pommi-koneita, ohjuksin varustettuja sota-aluksia, mahdollisesti maajoukkojakin pitäisi siirtää Guamin tukikohtaan ja Etelä-Koreaan.
2) Talouspakotteet, mutta ketä ja mitä vastaan?
Ensimmäiset Pohjois-Korean vastaiset talouspakotteet hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2006, maan tehtyä ensimmäisen ydinkokeensa. Pakotteita on sen jälkeen kiristetty useasti. Tuoreimmasta pakotteiden kiristämisestä päätettiin 5. elokuuta. Silloin kiellettiin pohjoiskorealaisen hiilen, rautamalmin, lyijyn ja merenelävien vienti.
Pohjois-Korean tärkein kauppakumppani on Kiina, joka muodostaa noin 90 prosenttia Pohjois-Korean jäljellä olevasta ulkomaankaupasta. Pakotteiden ulkopuolisia tuoteita ovat lähinnä tekstiilit ja vaatteet. Monet kiinalaisyritykset teettävät vaatteita halvemman työvoimaan Pohjois-Koreassa, ja vaatteet vieläpä usein merkitään Kiinassa valmistetuiksi.
Kiina puolestaan vie Pohjois-Koreaan muun muassa öljyä, sähkölaitteita, teollisuuslaitteita ja ajoneuvoja. Öljy arvioidaan tärkeimmäksi, mutta Kiina ei ole julkistanut öljykaupan arvoa vuoden 2013 jälkeen.
Tekstiilit tai öljy voivat olla siten listalla, kun YK seuraavan kerran päättää pakotteiden kiristämisestä, mahdollisesti jo tänään maanantaina.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi sunnuntai-iltana Suomen aikaa Twitter-viestissä, että Yhdysvallat harkitsee kaiken kaupan lopettamista sellaisen maan kanssa, joka käy kauppaa Pohjois-Korean kanssa.
Käytännössä lienee kuitenkin selvää, ettei Yhdysvallat lopeta kauppaa tärkeimmän kauppakumppaninsa Kiinan kanssa. Uhkausta ei siten pidetä uskottavana.
Maiden välinen kauppa oli viime vuonna 544 miljardia euroa. Kiinan tuonti Yhdysvaltoihin oli 401 miljardia euroa ja Yhdysvaltain vienti 142 miljardia.
Kaupan karsiminen merkitsisi iskua maailmankaupalle ja -taloudelle.
Todennäköisempää on, että uudet pakotteet puuttuvat jäljellä oleviin tuoteryhmiin sekä pyrkivät rankaisemaan yrityksiä – ei valtioita – jotka ovat vielä käyneet kauppaa Pohjois-Korean kanssa. Esimerkiksi pakotteita voidaan määrätä kiinalaisille pankeille, joiden kautta kauppaa käydään.
Fox Newsin mukaan valtiovarainministeri Steve Mnuchin laatii parhaillaan uutta pakote-ehdotusta presidentti Trumpille.
3) Rakoileeko Yhdysvaltain ja Etelä-Korean liitto?
Merkillepantavaa presidentti Trumpin eilisissä kommenteissa on myös ei-niin-verhottu kritiikki Etelä-Koreaa kohtaan. Trumpin taktiikkana lienee painostaa liittolaista aggressiivisempaan diplomatiaan.
Twitter-viestissään Trump sanoi, että Etelä-Korea huomaa nyt hänen olleen oikeassa sen suhteen, ettei myönnytyspolitiikka tehoa Pohjois-Koreaan, koska Pohjois-Korea ymmärtää vain voimaa.
Lauantaina presidentti Trump kertoi harkitsevansa vuonna 2007 Etelä-Korean kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen purkamista.
Päätöstä ei ole tosin vielä tehty, ja voi olla, että Pohjois-Korean kasvavan uhan takia Trump luopuu aikeesta, jonka tarkoitus on suojella amerikkalaista tuotantoa ja työpaikkoja. Yhdysvaltain kauppa Etelä-Korean kanssa on 23,5 miljardia euroa alijäämäistä.
Pohjois-Korealle Yhdysvaltain ja Etelä-Korean suhteen rakoilu olisi tietenkin mannaa.