Syksyn poliittista keskustelua eduskunnassa värittää puolueiden voimasuhteiden mullistuminen. Kannatusmittausten mukaan hallituspuolueista kokoomus on ohittanut keskustan ja siniset etsivät kannattajia.
Opposition herruudesta kisaavat tasapäin vihreät ja SDP. Oman leimansa syksyn oppositiopolitiikkaan tuovat myös perussuomalaiset.
Kokoomus lähtee politiikan syksyyn paalupaikalta. Kesällä 2016 puoluejohtajan paikan Alexander Stubbilta vienyt Petteri Orpo on palauttanut kokoomuksen kannattajien uskon puolueeseen.
Kokoomus poimii rusinat pullasta
Viime kevään kuntavaaleissa kokoomus oli ykkönen, ja kannatusmittauksissa kokoomus keikkuu kärjessä. Joku saattaa vielä muistaa, että kokoomus oli alun perin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kolmesta puolueesta pienin.
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta sai 49, perussuomalaiset 38 ja kokoomus 37 kansanedustajaa. Kokoomuksen äänisaalis oli hieman suurempi kuin perussuomalaisilla, mutta kansanedustajien määrä ratkaisi puolueiden marssijärjestyksen.
Kesän mullistusten jälkeen pääministeripuolue keskustalla on eduskunnassa edelleen 49 paikkaa, kokoomus on nostanut edustajamääränsä 38:an ja perussuomalaisista eronneille sinisille jäi lopulta 19 kansanedustajaa.
Levottomuus kasvaa keskustassa
Hallituksen sisällä valtiovarainministeri Petteri Orpon ääni on koventunut, ja pääministeri Juha Sipilä saa olla syksyn aikana tarkkana oman eduskuntaryhmänsä kanssa.
Keskustan sisällä kuiskutellaan, että hallitusyhteistyössä kokoomuksen kanssa on aina käynyt huonosti. Sekä Esko Ahon (kesk.) että Matti Vanhasen/Mari Kiviniemen (kesk.) porvarihallitusten jälkeen keskusta romahti oppositioon ja kokoomus jatkoi sujuvasti sinipunahallituksiin.
Siniset ministerit tyhjän päällä
Sipilän hallituksen enemmistö eduskunnassa on sinisen eduskuntaryhmän tuen varassa. Hallituksessa sinisen ministeriryhmän ääntä käyttää Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho, joka johtaa myös Sininen tulevaisuus – puolueen perustamishanketta. Timo Soini kantaa enää yhtä eli ulkoministerin hattua.
Perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa Jussi Halla-ahon jalkoihin jäänyt Terho on luonnehtinut sinisiä perussuomalaisten hallituskelpoiseksi osaksi. Kannatuskyselyjen mukaan joukot eivät ole seuranneet sinisiä ministereitä.
Halla-aholaisten iskun paikka
Oppositioon potkittujen perussuomalaisten eduskuntaryhmä kutistui kesällä 17 kansanedustajan ryhmäksi, jota johtaa varasijalta eduskuntaan noussut Leena Meri. Hänen edustajan paikkansa on sen varassa, että Euroopan parlamenttiin valittu ja sinisiin kallistuva Pirkko Ruohonen-Lerner pysyy Brysselissä.
Puoluejohtaja Jussi Halla-aholla ei ole kansanedustajan valtakirjaa, joten hän jatkaa Euroopan parlamentissa seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Eduskunnassa puolueen ääntä käyttää ryhmäjohtaja Meren rinnalla ja ehkä ohikin varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Halla-ahon ja Huhtasaaren perussuomalaisille oppositioasema eduskunnassa sopii hyvin. Kannatusmittausten mukaan kahden vuoden hallituskauden jälkeen perussuomalaisiin näyttäisikin jääneen juuri EU- ja maahanmuuttovastainen kova ydin.
Heikko kannatus repii SDP:tä
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n tilanne on sekava. Toukokuussa 2014 Antti Rinne hyökkäsi vasemmalta ja kaappasi puoluejohtajan paikan Jutta Urpilaiselta.
Romahdus kevään 2015 eduskuntavaaleissa ja putoaminen oppositioon kaatuivat Rinteen niskaan eikä selkeä voitto viime talven puheenjohtajavaalissakaan ole tuonut työrauhaa.
Demarit tuijottavat huolestuneina loppukesän kannatusmittauksia, joissa vihreät ohitti SDP:n suosituimpana oppositiopuolueena. Lähtökohdat seuraaviin eduskuntavaaleihin eivät ole juuri nyt ruusuiset.
Eduskunnassa SDP:llä on vahva joukko kokeneita poliitikkoja ja entisiä ministereitä, joten hallituksen haastamisessa demareilla pitäisi olla ylivoimainen etulyöntiasema. Kaikki voi kaatua kuitenkin eduskuntaryhmän sisäiseen riitelyyn ja valtataisteluun.
Vihreät sotkee pääministerikisaa
Nykyisessä eduskunnassa SDP:llä on 35, vihreillä 15 ja vasemmistoliitolla 12 kansanedustajaa.
Vihreät on onnistunut oppositiopolitiikassaan hyvin. Ville Niinistön johdolla vihreät haastoi hallitusta räväkästi muun muassa koulutusleikkauksista. Kuntavaalit osoittivat, että vihreät onnistunut laajentamaan äänestäjäpohjaansa.
Vihreiden uusi puheenjohtaja, ensimmäisen kauden kansanedustaja Touko Aalto sai istua valmiiseen pöytään. Kesäterassilla hän huomasi olevansa pääministeriehdokas.
Syksyn eduskuntakeskustelussa Touko Aalto ja ryhmäjohtaja Krista Mikkonen joutuvat kovaan paikkaan. Hallituksen lisäksi myös koko muu oppositio on hanakasti gallup-suosikkien kimpussa.
Presidenttikisa värittää politiikan syksyä
Ensi talven presidentinvaalit värittävät syksyn poliittista keskustelua ja opposition voimasuhteita. Ylivoimaisen ennakkosuosikin, presidentti Sauli Niinistön takana taistelua käydään kakkossijasta.
Punavihreässä oppositiossa vihreiden Pekka Haavistolla on parhaimmat lähtökohdat. SDP:n Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ponnistavat takamatkalta. Oikealta presidenttikisaan iskee perussuomalaisten yllätysvalmis Laura Huhtasaari.
Hallituspuolueiden tilanne on hieman erikoinen. Kokoomuksen ehdokkaana presidentiksi valittu Sauli Niinistö pyrkii nyt ehdolle kansalaisliikkeen kautta. Siniset keräävät kannattajia vasta puolueen perustamiseen ja vain keskustalla on perinteinen puolueen presidenttiehdokas: Matti Taneli Vanhanen.