Olisiko Turun isku voitu estää, jos poliisilla olisi enemmän valvonta- ja tiedusteluoikeuksia?
Vastausta ei voi tietää, mutta hallituksen vaatimus uuden tiedustelulainsäädännön kiirehtimisestä sai tapauksesta uutta puhtia.
Eilen eduskuntaa patisti pääministeri Juha Sipilä (kesk.), tänään puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sekä presidentti Sauli Niinistö.
Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat jo aikaisemmin olleet lakien kiireellisen edistämisen kannalla.
– Mahdollisuus perustuslain kiireelliseen muuttamiseen on poikkeustilanteessa olemassa. Jos tämä [Turun isku] ei ole poikkeustapaus, mikä on, kysyy eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Leena Meri (ps.).
Kristillisdemokraatit vaativat tiedustelulakeja jo istuessaan edellisessä hallituksessa.
– Tämä on meidän aloittama prosessi jo viime hallituskaudella. Koko ajan olemme korostaneet, että se pitäisi kiireellisesti hyväksyä, sanoo KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.
SDP katsoo kortit syksyllä
Perussuomalaisten ja KD:n tuella lakeja ei vielä saada läpi, sillä nopeaan menettelyyn tarvitaan eduskunnan laaja enemmistö, 5/6 kansanedustajista. Syynä on se, että tiedustelulait muuttavat myös perustuslakeja eli puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin.
Toisin sanoen kuudesosa eli alle 34 kansanedustajaa riittäisi siihen, etteivät ne menisi tällä vaalikaudella läpi.
Muiltakin oppositiopuolueilta kiireellinen menettely saa Turun traagisten tapahtumien jälkeen uutta ymmärrystä.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan SDP ei kuitenkaan tue sitä ennen kuin lakien sisältö on tiedossa. Eduskunta saanee lain teensä aikaisintaan syyskuussa.
– Turvallisuus pitää yhteensovittaa tässä laissa perusoikeuksien kanssa, Rinne sanoo.
– Meillä ei ole mitään halua hidastaa tämän lain käsittelyä. Oleellista on että kansalaisten perusoikeudet, kännykkä ja sähköpostiviestit, eivät saa joutua tarkastelun kohteeksi, jos ei ole perustetta.
SDP:n eduskuntaryhmässä on 35 edustajaa, joten se pystyisi yksin estämään menettelyn.
Toisaalta RKP:n ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä on yhteensä 22 kansanedustajaa, joten nämä kaksi ryhmää eivät voisi yhdessäkään torpata kiireellisetä menettyä. Sama pätee vihreisiin, joilla on 15 kansanedustajaa.
Vihreät lämpenemässä
Vihreät on valmis kiireelliseen menettelyyn, jos lakipaketin sisältö muuten kelpaa, sanoo puheenjohtaja Touko Aalto.
– Sekä siviili- ja sotilastiedustelulain muutos tarvitaan, mutta se ei saa johtaa yksityisten ihmisten oikeusturvan heikentymiseen, Aalto viestitti Ylelle.
– Olen valmis tiedustelulain nopeampaan käsittelyyn, kunhan lainsäädännön valvontaan ja yksityishenkilöiden oikeusturvaan liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset. On myös olennaista tietää, millä tavoin, millä laajuudella, millä kustannuksilla, millä seulonnalla ihmisiä voidaan epäillä ja tutkia, Aalto jatkaa.
Vasemmistoliitto: Turun isku vaikutti
Vasemmistoliiton kiireisen menettelyn vastainen kanta ei puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan ole muuttunut, mutta Turun terrori-iskun jälkeen kansanedustajat pohtivat asiaa uudelleen.
– Tottakai se vaikuttaa pohdintaan. Mielestäni on ihan paikallaan, että ryhmä käsittelee tätä uudestaan ja käydään keskustelua, onko kantaa tarvetta tarkistaa, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan vasemmistoliitto haluaa, että kynnys perustuslain muuttamiseen pysyy korkeana.
– Olemme huolissamme siitä, että nopeutettu menettely madaltaa kynnystä muuttaa perustuslakia, että se vaikuttaa ennakkotapauksen tavoin oikeuskäytäntöön, Andersson sanoo.
RKP epäilee: tuleeko kiirehtimisestä todellista ajansäästöä?
RKP on epäillyt tarvetta nopeutetulle menettelylle, mutta ei sulje sitä tässä tapauksessa pois. Puolueen eduskuntaryhmä selvittää elokuun lopussa kesäkokouksessaan, onko sille perusteita, kertoo puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.
– En sulje pois, että voimme olla nopeutetun aikataulun kannalla. Aikaisemminkaan emme olleet jyrkästi sitä vastaan, Henriksson sanoo.
Epäselvää RKP:n mielestä on, mikä hyöty poikkeuksellisestä järjestelystä loppujen lopuksi tulisi. Uusi eduskunta valitaan keväällä 2019. Nopeutetullakin menettelyllä lait saataisiin voimaan aikaisintaan loppuvuodesta 2018, Henriksson arvioi.
– Mikä on faktinen aikaero siihen, että uusi eduskunta ensi töikseen käsittelisi sen? Puhutaanko muutamasta kuukaudesta vai vuodesta? Näyttää siltä että yli vuodesta ei puhuta.
Turun tapahtumat eivät Henriksonin mukaan muuta tosiasiallista tarvetta tiedustelulain saamiselle.
– Eivät ne sinänsä vaikuta. Tämä on ollut tiedossa, että tällaista lainsäädäntöä tarvitaan. Mielenkiintoista olisi tietää, olisiko Turun teko ylipäänsä pystytty estämään, jos tämä lainsäädäntö olisi jo nyt ollut käytössä. Sitähän emme tiedä.