Vaikka Donald Trump käänsi selkänsä päästövähennystalkoille, Suomen lentokentistä vastaava Finavia aikoo painaa kaasun pohjaan ilmastotoimissa.
Yhtiöllä on kunnianhimoinen tavoite: pääasema Helsinki-Vantaan toiminta muuttuu päästöttömäksi tänä vuonna ensimmäisten joukossa maailmassa. Kaikista 21 lentokentästä tulee hiilineutraaleja vuonna 2020.
– Olemme selkeästi etunojassa asian suhteen. Esimerkiksi Ateena on jo hiilidioksidipäästötön lentoasema, mutta ei niitä kovin montaa maailmassa ole, Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen kertoo.
Yhtiö katsoo, että yritysten tulee näyttää esimerkkiä päästöjen vähentämisessä - nyt kun valtiovetoinen ilmastopolitiikka otti takapakkia Yhdysvaltojen livettyä Pariisin ilmastosopimuksesta.
– Ilmansaastuminen on yhteinen globaali ongelma. Valtiot ovat vähän erimielisiä, miten tätä asiaa pitäisi viedä eteenpäin. On hyvä asia, että yhtiöt ottavat aloitteen omiin käsiinsä ja ryhtyvät hillitsemään ilmakehän saastumista, Savolainen sanoo.
Sähköä tuulesta ja auringosta, bussien tankkiin biolöpöä
Suurin osa lentokenttien hiilidioksidipäästöistä koostuu rakennusten, valaistuksen ja ajoneuvojen energiankulutuksesta. Suomen pohjoinen sijainti lisää vielä talvisin energian tarvetta, koska kiitoradat on pidettävä sulana ja lentokoneista poistettava jää. Viime vuonna Finavian lentoasemat tuottivat 32 000 tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä.
Finavia aikoo alentaa lentokenttien päästöt nollaan useilla keinoilla. Sähkön osalta siirrytään uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan. Lämmityksessä käytetään maalämpöä ja pellettejä. Valaistus taas uusitaan ledejä käyttäväksi.
Lisäksi matkustajia koneille kuljettavat bussit ajelevat jatkossa jätteistä tehdyllä biodieselillä, ja muut ajoneuvot käyttävät yhä enemmän sähköä.
Parhaillaan laajennettavan terminaali 2:n katolle valmistuu Pohjoismaiden ensimmäinen lentoaseman yhteydessä oleva aurinkovoimala.
– Aurinkopaneelien käyttö lentoasemalla on haasteellista, koska ne aiheuttavat myös heijastuksia ja täytyy huolehtia, etteivät ne vaaranna lentoliikennettä, Savolainen kertoo.
Aivan näillä toimilla lentoasemia ei saada kokonaan hiilineutraaleiksi. Loput hiilidioksidipäästöt tullaan kattamaan päästöoikeuksia ostamalla.
– Ostamme ne sieltä, missä ne auttavat mahdollisimman hyvin ilmastonmuutoksen hallitsemisessa. Esimerkiksi Intia on sellainen paikka, josta päästöoikeuksia tullaan hankkimaan, Savolainen sanoo.
Ilmastotoimet tuovat kilpailuetua
EK:n ilmasto- ja energia-asiantuntija ei usko, että suomalaisyritykset tinkivät päästövähennysohjelmistaan, vaikka Yhdysvallat näyttääkin huonoa esimerkkiä.
Päinvastoin, ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä mukana pysyminen voi olla kilpailuetu suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille. Kuluttajat ja kauppakumppanit vaativat yrityksiltä ympäristöasioiden huomioonottamista, painottaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.
– Sysäys päästövähennyksiin tulee usein kuluttajilta ja asiakkailta. Yritysten välisissä kaupoissa vaaditaan myös alihankkijoilta ilmastomyönteistä teknologiaa ja tuotteita, Ohlström toteaa.
Samaa mieltä on Kari Savolainen. Hän toivoo matkustajien arvostavan Helsinki-Vantaan päästöttömyyttä, ja käyttävän kenttää kauttakulkumatkallaan.
– Kilpailu vaihtolentoasemien välillä on sangen kovaa. Uskomme, että tämä antaa meille kilpailuedun niihin lentoasemiin nähden, jotka eivät ole päästöttömiä, Savolainen sanoo.
Puhtaaseen teknologiaan satsaaja vie potin
Päästöjen vähennysratkaisuihin ja vähäpäästöisiin tuotteisiin täytyy panostaa pitkäjänteisesti. Mikael Ohlström pitää mahdollisena, että Amerikka jää vetäytymisen myötä jälkeen ympäristöystävällisen teknologian kehityksestä.
Hän huomauttaa, että maailma menee koko ajan kohti vähähiilisempää tuotantoa ja cleantech-markkinat ovat kasvussa.
– Kuka niihin panostaa saa uutta talouskasvua, vientiä ja työpaikkoja. Jos liittovaltion osavaltioille osoittama rahoitus puhtaan teknologian tutkimus- ja tuotekehitykseen vähentyy, Yhdysvallat voi hävitä tässä pelissä, Ohlström arvioi.
Ohlström muistuttaa, että Trumpin päätöksestä huolimatta monet yhdysvaltalaiset suuryritykset, osavaltiot ja kaupungit ovat jo ilmoittaneet jatkavansa Pariisin ilmastosopimuksen viitoittamalla tiellä.
Elinkeinoelämän edustaja ei lämpene yhdysvaltalaisyrityksille väläytetyille hiilitulleille. Tämä tarkoittaisi, että amerikkalaisia tuontitavaroita verotettaisiin tuotantovaiheessa syntyneiden päästöjen perusteella.
– Hiilitulleissa on se ongelma, että voidaan lähteä vastatoimiin. Viennistä ja tuonnista elävä Suomi ei pärjää kauppasodan maailmassa, Ohlström korostaa.