Mistä on kyse?
YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen verrattuna esiteolliseen aikaan.
Suomen kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukian mukaan Yhdysvaltain lähtö Pariisin ilmastosopimuksesta ei voi tulla kenellekään yllätyksenä. Kuitenkin vielä toukokuuta alkupuolella Bonnissa käydyissä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastoneuvotteluissa yhdysvaltalaiset virkamiehet osallistuivat täyspainoisesti työskentelyyn.
– Kumpi on kansainväliselle yhteisölle pienempi paha? Se että USA irtautuu kokonaan vai että jää Pariisin sopimuksen sisälle, mutta heikentää tavoitettaan ja alkaa hankaloittamaan neuvotteluja ja Pariisin sopimuksen säännöstön luomista, Outi Honkatukia kysyy.
Ympäristöneuvos Outi Honkatukia näkee tulevaisuudessa eri kehityssuuntia. Jos USA irtautuu, niin muiden maiden on tiivistettävä yhteistyötään. Tarkoittaa etupäässä Kiinaa ja Euroopan unionia. Toinen mahdollisuus on, että Yhdysvaltain esimerkki rohkaisee muita fossiilisiin polttoaineisiin sitoutuneita maita irtautumaan ilmastosopimuksesta.
USA:n osuus maailman päästöistä on noin 12 prosenttia. Suurimmat päästöt tulevat Kiinasta.
– Prosentteja tärkeämpiä ovat maiden antamat päästövähennystavoitteet. Ne eivät missään nimessä riitä kääntämään meitä alle kahden asteen polulle tai pyrkimään kohti puoltatoista astetta. Joka tapauksessa tulee eteen päästövähennystavoitteiden korottaminen ennemmin tai myöhemmin, sanoo Outi Honkatukia.
Vakavampaa on, jos Yhdysvallat irrottautuu koko YK:n ilmastopolitiikasta, jonka osa Pariisin sopimuskin on.
Ilmasto lämpenee kiivaammin pohjoisessa
Parina viime vuonna maailman päästöt eivät ole kasvaneet, kun Kiina on sulkenut vanhoja hiilivoimaloitaan. Edelleen ilmakehään kuitenkin kertyy runsaasti hiilidioksidia.
Nyt Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden päästövähennyssitoumukset eivät riitä siihen, että lämpötila kohoaisi vuosisadan loppuun mennessä vain kahdella asteella.
– Puhutaan pikemminkin kolmen asteen noususta, sanoo Ilmatieteenlaitoksen professori Ari Laaksonen.
Sitoumuksia pitäisi hänen mukaansa tehdä huomattavasti enemmän, sillä Pohjolassa globaali parin asteen lämpötilan nousu on noin kaksinkertaista. Se tarkoittaa täällä neljää astetta ja jos nousu on kolme astetta, niin meillä se tarkoittaa kuutta astetta.
– Jos USA nyt jättäytyy pois, niin kahden asteen tavoite näyttää miltei mahdottomalta, arvioi professori.
Päästöjen odotetaan vähenevän vuosisadan puolivälin jälkeen ja silloin odotetaan olevan käytössä teknologioita, joilla hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä. Tätä teknologiaa ei vielä ole.
– Siinä mielessä Pariisinkin sopimuksen sitovat tavoitteet ovat hieman toivotaan toivotaan tasolla, arvelee professori Ari Laaksonen.
Miten USA:n päätös vaikuttaa?
Yhdysvaltain presidentin päätös irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta vaikuttaisi varmasti jollain tasolla ison maan toimintaan, mutta liittovaltiohallinnon päätösten noudattaminen eri osavaltioissa on hyvin erilaista. Jo nyt monet osavaltiot ovat leikanneet ilmastopäästöjään.
Suomen luonnonsuojeluliiton Otto Bruun pitää juuri tätä seikkaa merkittävänä.
– Onko Trump pahempi ilmastolle vai USA:n taloudelle? kysyy suojeluasiantuntija Otto Bruun.
– Jos Trump yrittää kääntää maassa alkaneet päästövähennystoimet, niin se on kuitenkin ala, joka on voimakkaasti kasvamassa eri ympäristöjärjestöjen mukaan. Hiilenmustan teollisuuden edistäminen ei tulevaisuudessa näytä kovin lupaavalta, Otto Bruun selventää.
Ilmastonmuutoksen vauhti näkyy jo pohjoisten lajien yhä vaikeampana selviytymisenä. Pohjois-Suomen kannalta tarvittaisiin Otto Bruunin mukaan jo nopeita ja lyhyitä päästövähennyksiä kehityksen kääntämiseksi. Trumpin mahdollinen päätös löisi jarrua muutokselle.
– Jos ilmaston ääriolot voimistuvat ja merenpinnan nousu etenee kuten arvioitu, niin sillä on Suomenkin rannikkoalueilla erittäin haitallisia vaikutuksia ja tulvariskit kasvavat, arvioi luonnonsuojeluliiton Otto Bruun.