Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin nopea toiminta Syyrian hallintoa vastaan yllätti politiikan tutkija Kimmo Ahosen.
– Tapahtumien nopeus yllätti. Trumpin politiikka ei välttämättä, koska hän on ollut johdonmukaisen holtiton puheissaan.
Toisaalta ohjusisku on Ahosen mukaan osoitus siitä, että Yhdysvallat on valmis käyttämään sotilaallista voimaa, kun kansallinen etu sitä vaatii. Kansallista etua perustellaan usein Yhdysvaltojen roolilla maailmanpoliisina, mutta Ahonen uskoo taustalla piilevän myös taloudelliset intressit ja arvovaltakysymykset.
– Kansainvälinen politiikka on siinä mielessä hiekkalaatikko, jossa pohditaan kenen arvovaltaa on loukattu. Ja aina kun Yhdysvaltojen arvovalta on pelissä, voidaan vedota kansalliseen etuun.
Kyynisesti ajateltuna isku oli Ahosen mukaan myös hyvä tilaisuus saada huomio pois Trumpin oman hallinnon takeltelevasta alusta.
Yhdysvallat haluaa näyttää kaapin paikan
Kemialliset aseet nostivat erityisesti arvovaltakysymyksen esiin. Kimmo Ahonen muistuttaa, että Donald Trump on kritisoinut Barack Obamaa siitä, että hän ei lähtenyt hallintonsa aikana sotilaallisiin iskuihin Syyriaa vastaan useiden neuvonantajien näkemyksestä huolimatta. Obama oli ilmoittanut Syyrian presidentti Bashar al-Assadille jo vuonna 2013, että kemiallisten aseiden käyttö on punainen viiva, jota ei voi ylittää. Ja jos sen ylittää, Yhdysvallat rankaisee.
– Obama ei kuitenkaan halunnut lähteä sotilaalliseen konfliktiin vaan haki neuvotteluratkaisua. Sanoisin, että sen neuvottelun tulokset olivat yhtä tyhjän kanssa, koska Assadin hallinto nyt todennäköisesti käytti kemiallisia aseita. Varmuuttahan siitä ei ole vielä saatu.
Ahonen uskoo Trumpin toimien osoittavan, että Yhdysvallat pitää kiinni aiemmin ilmoitetusta rajasta. Samalla se lähettää viestin Assadin liittolaiselle, Venäjälle.
– Kyse on näpäytyksestä. Ei ole kovin tavallista, että heti perään ulkoministeri ilmoittaa, että tämä oli kertaisku. Sanoisin iskun olleen myös signaali Venäjälle siitä, että Yhdysvallat haluaa näyttää kaapin paikan Assadille.
Suurvallat eri puolilla
Kahden suurvallan asettuminen eri puolille jättää Porin yliopistokeskuksessa työskentelevän politiikan tutkija Kimmo Ahosen odottavaiselle kannalle. Nähtäväksi jää, romuttaako isku Venäjän ja Yhdysvaltojen hallintojen välit. Toisaalta ne olivat jäässä jo Barack Obaman hallinnon aikana. Viime aikoina presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump ovat kuitenkin ottaneet kontaktia.
– Heidän välinsä ovat toistaiseki olleet arvoitukselliset, koska Trumpin ulkopolitiikkaa ei ole vielä nähty. On mielenkiintoista, miten Putin tulee reagoimaan.
Venäjä saattaa hyvinkin reagoida tilanteeseen, koska Syyria on osoittautunut sille hyvin tärkeäksi. Siellä on yksi maan suurimmista sotilastukikohdista omien rajojen ulkopuolella ja tuki Assadin hallinnolle on ollut vahvaa.
Venäjä on jo ehtinyt vaatia YK:n turvallisuusneuvostolta hätäkokousta. Ahonen pitää tätä paradoksaalisena, kun ottaa huomioon maan aiemmat suhteet YK:hon Syyrian konfliktin aikana. Hän uskookin tilanteen osoittavan, että YK on kaikille tarpeellinen silloin – ja joillekin vain silloin – kun omat intressit ovat pelissä.
Voi olla, että Venäjän reaktiot näkyvät myös epävirallisemmin.
– Heti alkoivat spekulaatiot siitä, tuleeko uusia Wikileaks-vuotoja Trumpista. Vihjailuja on kuulunut, että Venäjällä on hänestä arkaluonteista aineistoa, mutta on vaikea sanoa, mistä myllystä nämä tiedot ovat lähtöisin, Ahonen toteaa.