Ammattillisen koulutuksen reformi:

– On suurin opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädäntöhanke lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

– Siinä uudistetaan koulutuksen ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita.

– Rahoitusmalli on uudistamassa täysin: jatkossa mitattaisiin enemmän vaikuttavuutta ja suoritteita.

– Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään.

– Lakihankkeessa odotetaan hallituksen esitystä parhaillaan.

– Uuden lain olisi tarkoitus astua voimaan vuoden 2018 alussa.

Koko suomalainen ammattikoulutusjärjestelmä on nyt suuren murroksen edessä, kun ammatillisen koulutuksen reformia sorvataan parhaillaan. Ylen Suuressa puheenjohtajatentissä oppositiopuolueiden puheenjohtajat kritisoivat reformia.

Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että hallitus on uudistuksella viemässä työpaikoille oppimista entistä enemmän, mutta samalla ei ole esitetty miten yrityksille korvataan tämä.

RKP:n Anna-Maja Henriksson sanoi, että asiassa on edetty väärässä järjestyksessä. Hän katsoo, että ensin on otettu rahat ja vasta sen jälkeen mietitään miten reformi tehdään.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että ammattikoulutusta on uudistettava, koska koulutusta on nykyaikaistettava. Orpon mukaan uudistuksella ammatillisesta koulutuksesta tehdään käytännönläheisempää. Orpo myös sanoi, että kentällä reformiin ollaan tyytyväisiä, vaikka leikkaukset ovat ikäviä. Orpo katsoi myös, että reformi ja leikkaukset ovat erillään toisistaan.

RKP:n Henriksson ihmetteli Orpon vakuuttelua tyytyväisyyteen.

– Mistä ne löytyvät ne paikat, missä ollaan tyytyväisiä? Henriksson kysyi.

Miten käy ammattikoulun opetuksen tason?

Ylen Suuressa puheenjohtajatentissä kuultiin ammattikoulun opettajan puheenvuoro, jossa opettaja kertoi huolensa lähiopetuksen määrän vähenemisestä ammattikoulussa. Opettaja oli huolissaan siitä, pystytäänkö jatkossa tarjoamaan yhtä laadukasta opetusta, kun lähiopetusten määrää on jo nyt laskettu.

– Se että käytetään nettiä, niin eihän se kauhistus ole, Orpo kuittasi kysymykseen siitä, siirtyykö opetus entistä enemmän verkko-opetusmuotoiseksi, kun lähiopetustuntien määrää vähennetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan edeltävän ja nykyisen hallitusten aikana ammattillisen koulutuksen perusrahoitusta on vähennetty noin 500 miljoonaa euroa. Samaan aikaan koulutukseen on tehty pienempiä satsauksia, esimerkiksi nuorisotakuupaikkoihin.

Opetushallituksen koulutuksentarjoajille tekemän kyselyn mukaan ammattikouluissa lähiopetustuntien määrä on vähentynyt 10,8 % vuosina 2011–2015. Luku on kuitenkin epätarkka, sillä eri koulutuksenjärjestäjillä voi olla eroja tuntien ilmoittamisessa.