Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäinen budjettiesitys sai tyrmäävän vastaanoton monilta tahoilta. Yksi kansainvälisistä kipukohdista oli ulkoministeriöön ja kehitysyhteistyövirastoon suunnitellut leikkaukset.

Maailman suurimpana avustajana Yhdysvallat on YK:n ja monien kansalaisjärjestöjen tärkeä rahoittaja.

– Nämä ovat merkittäviä ja huolestuttavia muutoksia, Suomen ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Kati Manner sanoo.

Manner kuitenkin muistuttaa, että tällä hetkellä kyse on vain esityksestä. Lopullisesti rahojen uusjaosta päättää kongressi.

Edes kaikki republikaanien edustajat eivät ole vakuuttuneita presidenttinsä linjauksista leikata ulkoministeriön ja kehitysavun rahoitusta lähes 30 prosentilla.

Lisäksi uutistoimisto Reuters muistutti, että 120 eläkkeellä olevaa amerikkalaiskenraalia ja -amiraalia vetosi kongressiin määrärahojen säilyttämisen puolesta. Vaikutusvaltaisten ammattisotilaiden mukaan ulkomaille suunnattu rahoitus on ratkaiseva tekijä myös Yhdysvaltain oman turvallisuuden kannalta.

Ihmisoikeusjärjestöt huolissaan

Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet vakavia huomautuksia Trumpin hallinnon suunnitelmia vastaan.

– Ihmisoikeudet ovat uhattuina kaikkialla maailmassa. Nationalismi ja populismi ovat nousussa, ja juuri nyt tarvitaan YK:ta auttamaan suojattomia siviilejä, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin YK-asioista vastaava johtaja Louis Charbonneau sanoo.

Epäselvää on, kuinka paljon presidentti Trumpin leikkaukset koskisivat suoraan YK:ta. Yhteensä suunnitelma pienentäisi ulkoministeriön ja kehitysavun budjetteja noin kymmenellä miljardilla dollarilla.

Tästä artikkelista pääset lukemaan, minkälaisia muita muutoksia Trumpin budjettiesitys pitää sisällään.

Myös Suomi leikkasi kehitysapuaan

Vaikka Valkoinen talo saisi tahtonsa sellaisenaan läpi, prosentuaalisesti Suomi teki kaksi vuotta sitten merkittävästi suuremmat leikkaukset omaan kehitysapuunsa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti vuonna 2015 valtion kehitysavun leikkaamisesta yli 300 miljoonalla eurolla. Laskennallisesti se tarkoitti yli 40 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna.

– Totta kai tämä näkyi avustettavissa maissa. Mutta esimerkiksi käynnissä olevia hankkeita Suomen pitkäaikaisten kumppanimaiden kanssa ei jouduttu keskeyttämään, kehityspolitiikan neuvonantaja Kati Manner sanoo.