Elinkeinoelämän Keskusliiton keskiviikkoinen keskusjärjestösopimusten irtisanominen herätti kiivasta keskustelua eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan sopimusten irtisanomiseen on rohkaissut hallituksen politiikka, joka on vaatinut palkansaajilta palkanleikkauksia ja heikentänyt työehtoja.
Rinteen mielestä hallitus on menettänyt otteen työmarkkinoiden toiminnasta. Rinne vaati hallitukselta toimia muun muassa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen suojaa heikentävän tilanteen korjaamiseksi.
– Mikäli hallitus ei nyt toimi, edessä on samanlainen työmarkkinakriisi kuin pakkolakien yhteydessä. Tätä Suomi ei kylllä enää kestä, sanoi Rinne.
Rinne viittasi ammattiyhdistysliikkeen syksyllä 2015 järjestämään suurmielenosoitukseen hallituksen kaavailemien pakkolakien torjumiseksi.
Kyselytunnilla pääministerin sijaisena toiminut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi Rinteelle luottavansa siihen, että tulossa olevalla liittokierroksella löytyy yhteisymmärrystä.
– Me nyt luotamme siihen, että työmarkkinajärjestöt liittokohtaisella tasolla löytävät hyvät ratkaisut siihen, että syntyy työllisyyttä ja talouskasvua kantavia ja eteenpäinvieviä ratkaisuja. Ei ole hallituksen asia puuttua palkanmuodostukseen eikä hallituksen asia mennä nyt näihin asioihin, totesi Orpo.
Filatov nosti kierroksia radikalisoitumispuheilla
SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov esitti keskustelussa väitteen, että työnantajapuoli on kilpailukykysopimuksen solmimisen jälkeen radikalisoitunut ja uskoo ammattiyhdistysliikkeen säilyvän sovinnollisena ja tarjoavan ojennettua kättä jokaisen korvapuustin jälkeen.
– Ymmärrättekö te, arvoisa varapääministeri, että myös ammattiyhdistysliike saattaa radikalisoitua, ja ymmärrättekö te sen, että hallituksella voi olla rooli tämän radikalisoitumisen estämiseksi, Filatov kysyi Orpolta.
Orpo vastasi kuulevansa ensimmäistä kertaa uhkailua radikalisoitumisesta ja sanoi toivovansa, että sellaisia puheita ei tarvitakaan.
Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö puuttui keskusteluun ja huomautti, että keskusjärjestötasolla on ollut paljon käytännön pelisääntöihin liittyviä sopimuksia, joiden vaarantuminen sopimusten irtisanomisen myötä aiheuttaa ongelmia työpaikoilla.
Niinistön mukaan sopimukset ovat suojanneet työntekijöitä erityisesti sellaisilla aloilla kuten asiantuntijatyö, joilla on sovittu vähemmän asioita työehtosopimuksissa.
Orpo summasi keskustelua toteamalla, että työelämän muutokset vaativat myös työmarkkinajärjestöiltä roolinsa pohtimista. Hallituksen tehtävä on puolestaan huolehtia työelämän lainsäädännöstä niin, että se suojaa työntekijöitä ja pitää huolta heidän oikeuksistaan. Tähän kuuluu myös työmarkkinajärjestelmän sisällä olevista rakenteista huolehtiminen, jos järjestöt muuttavat rooliaan, sanoi Orpo.
Tiukkailmeisen keskustelun tiimellyksessä puhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) tahaton oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) nimen sekoittaminen Lindroosiksi ja tämän nokkela kiitos puheenvuorosta puhemies Pikkaraiselle sai eduskunnan räjähtämään naurunremakkaan.
Lindström totesi liittojen sitoutuneen siihen, että nykyisistä sopimuksista pidetään kiinni niiden päättymiseen asti, mutta on tärkeää kysyä, mitä tapahtuu sen jälkeen ja mikä on kolmikannan tulevaisuus jatkossa.