Yle kysyi kolmelta talousasiantuntijalta viisi kysymystä valottamaan suurvallan uuden presidentin ensimmäistä kuukautta, ja sen vaikutusta maailmantalouden kautta Euroopan ja Suomen talouteen.
1. Trumpin kuukauden tärkeimmät talouslinjaukset
Trumpin merkittävimmät teot taloudessa ovat hänen yleiset linjauksensa talouspolitiikan suunnasta, linjaukset elvytyksestä ja infrastruktuuriin tehtävistä investoinneista.
– Kun Trump valittiiin presidentiksi, osakemarkkinat reagoivat myönteisesti ja se voi johtua siitä, että nähtiin että hän tulee noudattamaan elvyttävää talouspolitiikkaa ja käyttämään liittovaltion budjettia talouden stimuloimiseen, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta sanoo..
Keskeisenä asiana Aunesluoma pitää yritysverotuksen keventämistä Yhdysvalloissa. Republikaanit ovat asiasta melko yksimielisiä, joten sen eteneminen on aika todennäköistä.
Toimitusjohtaja Risto Murto eläkeyhtiö Varmasta huomauttaa, että Trump ei ole todellisuudessa tehnyt vielä kovinkaan paljoa, puheita ja aikomuksia on riittänyt.
– Todellisuudessa ehkä vasta seuraavina kuukausina nähdään, mitä hän oikeasti pystyy tekemään, Murto sanoo.
Päätös yritysverotuksesta saattaa tulla lähiviikkoina, ja se on Murron mukaan ensimmäinen kohta, missä saadaan tietoa uuden presidentin hallinnon ja republikaaninen hallitseman kongressin yhteispelistä.
Trump on myös luvannut purkaa kovalla kädellä yritysten toimintaan vaikuttavaa sääntelyä, presidentin päätöskin on olemassa, mutta sen käytännön toteutus on vielä auki ja epäselvyyttä on siitä, koskeeko se kaikkia yrityksiä.
Aivan alkajaisiksi presidentti Donald Trump määräsi valtavan Tyynenmeren vapaakauppasopimukseen (TPP) purettavaksi. Siitä oli päästy sopuun vasta lokakuussa 2015.
Aunesluoma huomauttaa, että sopimusta ei varsinaisesti ollut olemassakaan, koska sitä ei oltu ehditty viedä kongressiin, eikä republikaanien hallitsema kongressi olisi sitä hyväksynytkään. Konkreettiset vaikutukset talouteen ovat olleet vähäiset.
– Se on lähinnä lisännyt epävarmuutta, Aunesluoma sanoo.
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet pitkään vapaakauppasopimuksesta (TTIP), mutta neuvottelut ovat toistaiseksi jäissä, tai voi sanoa jopa syväjäässä.
Jos Trump asettaisi tuontitulleja Euroopan unionille ja puuttuisi Pohjois-Amerikan NAFTA-sopimukseen, silloin oltaisiin ison kauppariidan äärellä. EU-komissio saattaisi viedä omat kiistansa Maailman kauppajärjestön WTO:n ratkaistavaksi.
Meksikon rajalle Yhdysvallat haluaa muurin, pelkkä olemassa oleva raja-aita ei riitä. Siitä Trump on päättänyt ja se rahoitettaisiin Meksikon tuontitulleilla.
Presidentti voi tehdä merkittäviä päätöksiä myös ilman kongressin suostumusta, mutta saattaa tarvita kongressin hyväksynnän rahoitukselle.
Kaiken tämän lisäksi ovat vielä ilmastolinjaukset, kaksi kiisteltyä öljyputkea ja tietysti seitsemää muslimienemmistöistä maata koskeva maahantuloriita, mistä saataneen lisätietoa alkaneella viikolla.
2. Miten Trumpin kuukausi on vaikuttanut Euroopan talouteen?
Osakekurssit ovat olleet myötätuulessa elvytyspuheiden siivittäminä ja korkosijoitukset tuottavat hyvin isoille sijoittajille.
Suuri kysymys on, onko kyseessä osakemarkkinoiden kupla, joka viiveellä heijastuisi Eurooppaan.
Aunesluoma huomauttaa, että kupla voi puhjeta, jos voimakas elvytys johtaa hintojen nousuun ja Yhdysvaltain keskuspankki joutuu kiirehtimään koronnostoja, mikä heijastuisi myös Eurooppaan korkojen nousuna. Tämä puolestaan nostaisi kuluttajahintoja myös meillä ja haittaisi yleisesti talouskasvua. Yhdysvaltain keskuspankki on jo antanut ymmärtää, että koronnostoja on tulossa.
Risto Murto Varmasta kummastelee, että Yhdysvallat elvyttää tässä tilanteessa, jolloin sen talous on kasvanut kahdeksan vuotta, ja ollaan lähes täystyöllisyydessä.
Murto sanoo lisäksi, että näköpiirissä voi olla myös valtataistelu Trumpin hallinnon ja keskuspankin itsenäisyyden välillä, mikä heijastuisi muuallekin.
3. Vaikutukset Suomen vientiin
Trumpin puheet ja lupaukset ovat antaneet merkkejä Yhdysvaltain talouden kääntymisestä sisäänpäin. Tämä puolestaan aiheuttaa epävarmuutta suomalaisissa vientiyrityksissä.
Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen ja maiden välinen kauppa on Tullin mukaan Suomelle ylijäämäinen 1,7 miljardia euroa viime vuoden ennakkotilastojen mukaan.
Myös metsäteollisuudelle Yhdysvallat on tärkeä vientimarkkina, vaikkei suurin. Se on myös hienoisessa kasvussa. Metsäteollisuuden tuotannosta Suomessa 90 prosenttia menee vientiin, ja jo pelkät puheet kaupan esteistä aiheuttavat sen, että yhtiöt joutuvat miettimään uudelleen riskiarvioitaan.
– Suomalaisyritykset ovat kiinnittäneet erityisti huomiota kansainväliseen kauppaan liittyviin aikomuksiin. Ne herättävät huolta ja epävarmuutta, ja se on omiaan vaikuttamaan yritysten näkymiin ja talouskasvun näkymään, pääekonomisti Maarit Lindström sanoo.
Dollarin ja euron suhde sekä valuuttojen kurssimuutokset saattavat vaikuttaa suomalaisiin vientiyrityksiin kuitenkin enemmän kuin kovat puheet protektionismista.
Jos euro heikkenee suhteessa dollariin, auttaa se Suomen vientiä. Juhana Aunesluoma huomauttaa, että kurssimuutos voi myös heilahtaa toiseen suuntaan, mikä taas vaikeuttaisi vientiyritysten kauppaa Yhdysvaltoihin.
4. Miltä talousnäkymät näyttävät tälle vuodelle?
Aunesluoma painottaa, että Trump peri hyvässä kunnossa olevan talouden Obamalta ja Yhdysvaltain taloudessa on paljon myönteisiä merkkejä.
Se ruokkii taloutta myös Euroopan unionissa, kun kysyntä paranee. Tälle vuodelle EU-komissio ennustaa 1,6 prosentin kasvua. Lähes viime vuoden tasoa.
Suomikin on kasvu-uralla, vaikka hitaalla verrattuna muihin euroalueen maihin. Ylisummaan ennakointi on kuitenkin nyt lähes mahdotonta.
– Trumpin talouspolitiikka ja toimet tuo tähän tilanteeseen nyt sellaista epävarmuutta, jota siinä ei ollut vielä ennen hänen valintaansa. Sen takia tilanne on vaikeasti ennakoitavissa, tutkimusjohtaja Aunesluoma sanoo.
5. Kuka haluaa liittoutua Yhdysvaltojen kanssa?
Merkittävänä talousmahtina Yhdysvalloilla on ystäviä, jotka haluavat sopia asioista sen kanssa.
Japani on tehnyt jo korkean tason vierailun Yhdysvaltoihin, kun maan pääministeri Shinzo Abe vieraili Valkoisessa talossa.
Kiinaa Trump on uhannut kovilla suojatulleilla teräksen dumppaamisen takia raaka-ainemarkkinoille. Trump on myös syyttänyt Kiinaa lähes kaikista Yhdysvaltain talouden ongelmista.
– On vaikea sanoa, minkälainen pelikuvio tulee olemaan Venäjän ja Kiinan osalta. On ehkä helpompi nähdä, miten Yhdysvaltain nykyiset merkittävät kauppakumppanit pyrkivät kaikesta huolimatta tiettyyn yhteisymmärrykseen, Aunesluoma pohtii.
Kauppasotakin on mahdollinen Kiinan kanssa, arvioi puolestaan toimitusjohtaja Murto. Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppa on pahasti alijäämäistä Yhdysvalloille.
Euroopan unioni taas on Yhdysvalloille merkittävä kauppakumppani yhteisten pelisääntöjen luomisessa.
Euroopan suuntaan tilannetta vaikeuttaa se, että Trump kuittailee Euroopan mahtimaalle Saksalle halvalla eurolla ratsastamisesta.
Venäjän osuus maiden välisessä kaupassa on huomattavasti pienempi kuin Kiinan, joten sen painoarvo Yhdysvalloille ei ole kauppapolitiikassa läheskään samaa kokoa. Venäjän poliittinen painoarvo on sitäkin suurempi.