BRYSSEL Yhdysvaltain ulkopuoliset Nato-maat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan aiemmin luultua nopeammin, kertovat sotilasliitto Naton keräämät tiedot.

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Euroopan Nato-maiden ja Kanadan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna yhteensä 3,8 prosenttia eli noin kymmenen miljardia dollaria.

– Tämä on huomattavasti enemmän kuin olimme alunperin ennakoineet, Stoltenberg sanoi.

Norjalainen Stoltenberg huomautti, että lisäys on suurempi kuin Norjan koko puolustusbudjetti. Naton viime kesänä julkistamassa edellisessä arviossa puolustusmäärärahat olivat alle kolmen prosentin nousussa 2016.

Määrärahat laskivat joka vuosi 2009–2014, kunnes ne kääntyivät 0,8 prosentin nousuun vuonna 2015.

USA vaatii lisäpanostusta

Stoltenberg kertoi uusista luvuista lehdistötilaisuudessa, jossa hän pohjusti huomenna keskiviikkona alkavaa Naton puolustusministerien kokousta. Kyseessä on ensimmäinen kokous presidentti Donald Trumpin valtakaudella. Yhdysvaltoja edustaa uusi puolustusministeri James Mattis.

Trump on useaan otteeseen vaatinut, että Naton eurooppalaiset jäsenmaat käyttäisivät enemmän rahaa puolustukseen. Stoltenbergin mukaan puolustusmäärärahat nousevat tärkeäksi aiheeksi ministerikokouksessa.

Natossa sovittiin vuonna 2014, että jäsenmaat kasvattavat puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä. Viime vuonna kahden prosentin tavoitteeseen ylsi viisi jäsenmaata: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Viro, Puola ja Kreikka.

Kahden prosentin tavoite tuottaa ongelmia etenkin Naton eteläisille jäsenmaille, jotka supistivat puolustusmenojaan finanssikriisin seurauksena. Esimerkiksi Espanjan osuus on alle prosentin. Kun talous kasvaa suhteellisen nopeasti, puolustusmenoja pitäisi nostaa vielä nopeammin, jotta niiden suhtellinen osuus kasvaisi.

"Odotamme, että kaikki toteuttavat"

Menojen nopea nostaminen tuottaa hankaluuksia myös Italiassa, jolla on jo valmiiksi ongelmia valtiontalouden velan kanssa.

– Tiedämme, että useat jäsenmaat kamppailevat budjettien, vajeiden ja haasteiden kanssa. Mutta tässä on kyse priorisoimisesta. Kun 28 jäsenmaata ovat näin päättäneet, odotan, että kaikki 28 maata toteuttavat päätöksensä, Stoltenberg sanoi.

Keskimäärin rahaa on löytynyt puolustukseen helpommin Naton itälaidalla, jossa rahankäyttöä on helppo perustella Venäjän toimilla. Liittouman eteläreunan jäsenmaissa Venäjän uhka koetaan etäisempänä. Ministerikokouksessa onkin tarkoitus keskustella myös siitä, miten Nato voi vahvistaa toimintaansa etelässä.