Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin turvallisuudella perustelemat kampanjapuheet muslimi- ja meksikolaisia maahanmuuttajia vastaan, toimivat julkilausuttua tavoitetta vastaan, osoittaa kaksi Pennsylvanian yliopiston tutkimusta.
Ensimmäisessä selvitettiin, miten muslimien ja meksikolaisten siirtolaisten esittäminen epäinhimillisessä valossa viime vuoden presidentinvaalien esivaalikampanjan aikana vaikutti valtaväestön käsityksiin heistä.
Testiryhmälle annettiin tuttu kuva ihmislajin kehityskaaresta, jossa ihmisten suku taivaltaa jonossa, apinaa muistuttavasta esivanhemmasta nykyihmiseen. Kehityksen alkupää numeroitiin nollaksi, nykyihminen kehittyneimmillään sataseksi.
Kun testattavia pyydettiin merkitsemään, missä kohdassa yhdysvaltalaiset kaiken kaikkiaan kuviossa ovat, missä puolestaan muslimi- ja meksikolaissiirtolaiset, jälkimmäiset arvioitiin keskimäärin selvästi alemmalle kehitystasolle kuin väestö kokonaisuudessaan.
Vääristymä oli tutkimuksen mukaan selvä, vaikka siitä karsittiin suoranaisen rasistiset näkemykset. Ne, jotka antoivat keskimääräistä alempia numeroita, myös kannattivat muita useammin muslimien ja meksikolaisten lisävalvontaa ja karkotuksia.
Epäinhimillistämisellä ja Trumpin kannattamisella näkyi selvä yhteys. Muiden republikaaliehdokkaiden kannattajilla vastaavanlaista ei ollut havaittavissa.
Epäinhimillistäminen ruokkii aggressioita
Toisessa tutkimuksessa muslimeilta ja latinalaisamerikkalaisilta kysyttiin mielipiteitä Trumpista, republikaanipuolueesta ja Yhdysvalloista yleensä. Epäinhimillistäminen nousi selvästi esille.
Sellaista tuntevien joukossa puolestaan oli keskimääräistä enemmän heitä, jotka kannattivat väkivaltaista vastarintaa.
Lisäksi muslimit, jotka kokivat tulleensa kohdelluiksi muina kuin yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, olivat muita vähemmän valmiita auttamaan turvallisuuskoneistoa terrorismin ehkäisyssä, tutkimus kertoo.
Tutkijat Emile Bruneau ja Nour Kteily kuvaavat tilannetta noidankehäksi, jossa epäinhimillistämisestä tulee perustelu aggressiiviselle käyttäytymiselle.
Aliarvostus synnyinmaassa jäytää eniten
Bruneau viittaa aiempiin tutkimuksiin. Niissä yhdysvaltalaiset, jotka olivat kokeneet iranilaisten halveksivan heitä, vastustivat voimakkaasti ydinohjelmasopimusta Iranin kanssa ja olivat sotatoimien kannalla. Aivan samanlainen ilmiö näkyy tässä tutkimuksessa, Bruneau sanoo.
Yhdysvalloissa syntyneillä muslimeilla väkivaltaisen reaktion uhka havaittiin suuremmaksii kuin maahan muuttaneilla.
– Saattaa olla, että Yhdysvalloissa syntyneillä on suuremmat odotukset tasaveroisesta kohtelusta kuin muualta tulleilla, Bruneau ja Nteily arvelevat.
Tutkimukset ovat luettavissa Personality and Social Psychology Bulletin -lehdessä.