Trumpin Amerikka ensin -energiapolitiikka
Lähde: An America First Energy Plan, White House
Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin energiapolitiikasta saatiin näyte jo heti tammikuussa, kun Trump antoi luvan jatkaa kahta kiisteltyä öljyputkihanketta. Hänen edeltäjänsä Barack Obama oli keskeyttänyt ne ympäristösyistä.
Jos Trumpin lupauksiin on luottaminen, tämä oli vasta alkusoittoa politiikalle, jonka on tarkoitus nostaa Yhdysvaltain öljyn-, kaasun- ja hiilentuotanto uuteen kukoistukseen.
Trumpin mukaan Yhdysvaltain hyödyntämättömät öljy- ja maakaasuvarat otetaan käyttöön ja energiantuotannon tieltä poistetaan "tarpeetonta ja haitallista" sääntelyä. Tällaiseksi hän lukee Obaman hallinnon ponnistukset vesistöjen suojelemiskeksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yhdysvallat saattaa vetäytyä myös Pariisin ilmastosopimuksesta.
Trumpin tavoitteena on, että energian hinta halpenee ja Yhdysvalloista tulee energiaomavarainen.
Öljymiehiä ja ilmastoskeptikkoja
Fossiilisille polttoaineille suopeaa politiikkaa kuvastavat myös Trumpin ministerivalinnat.
Ulkoministeri Rex Tillerson on öljyjätti Exxonin entinen toimitusjohtaja, energiaministeri Rick Perry öljynporausta suosiva ilmastonmuutosskeptikko ja sisäministeri Ryan Zinke hiilivoiman kannattaja.
Ympäristövirasto EPA:n johtaja Scott Pruitt on fossiilisia polttoaineita kannattava ilmastonmuutoksen epäilijä, jonka mielestä "liiallinen ympäristölainsäädäntö" on vienyt miljardeja dollareita Yhdysvaltain taloudesta.
Lisää omaa öljyä
Trump arvioi, että Yhdysvaltain hyödyntämättömien öljy- ja kaasuvarojen arvo on valtava – 50 biljoonaa dollaria. Hän haluaa varat käyttöön poistamalla rajoituksia ja avaamalla uusia alueita tuotannolle.
Trump toivoo muun muassa uutta buumia liuskeöljyn tuotannolle, joka on ollut alamaissa alhaisen öljynhinnan vuoksi.
Yhdysvaltojen öljyvaroista yli puolet on liuskeöljyä, minkä vuoksi maan on arvioitu nousevan maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi.
Liuskeöljyn tuotantokustannukset ovat tynnyriä kohden korkeammat ja öljylähteiden käyttöikä lyhempi kuin perinteisessä öljynporauksessa. Kustannukset myös vaihtelevat paikasta toiseen. Siksi tuotanto muuttuu öljyn hinnan laskiessa helpommin kannattamattomaksi kuin esimerkiksi Lähi-idän öljyntuottajamaiden perinteinen tuotanto.
Viime aikoina öljyn hinta on noussut öljyntuojamaiden järjestön Opecin tuotannonleikkauslupausten myötä. Fortune-lehden mukaan Opecin päätös ja Trumpin vaalivoitto ovatkin jo muuttaneet liuskeöljytuotannon näkymiä toiveikkaammiksi.
Talouslehti Forbes arvioi, että liuskeöljyn tuotanto voi kääntyä nousuun jo pelkästään sillä, että Trump kumoaisi rajoitukset, joita tuotannolle asetettiin Obaman hallinnon loppuaikoina.
Lehti myös uskoo, että liuskeöljy tarjoaisi Trumpille nopeimman ja halvimman tavan täyttää lupaukset kasvusta ja työpaikoista, sillä ensimmäinen buumi Obaman aikana tuotti merkittäviä hyötyjä.
Energiauutisia julkaiseva nettisivusto oilprice.com arvioi Trumpin öljy-ystävällisen kampanjan voivan johtaa myös siihen, että fossiilisten polttoaineiden kilpailijoita pyritään horjuttamaan poistamalla kannustimia uusiutuvilta energialähteiltä ja vetäytymällä Pariisin ilmastosopimuksesta.
Ei ihan yksinkertainen yhtälö
The Financial Times -lehti kuitenkin huomauttaa, ettei käytännössä ole testattu, miten toimii politiikka, jossa öljynporaukselle sallittuja alueita laajennetaan, luvansaantia helpotetaan ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamispyrkimyksistä luovutaan. Jos tarjonta lisääntyy, energianhinnat voivat laskea, mikä puolestaan rankaisisi investoijia, lehti arvioi.
Samaa pohtii oilprice.com. Se myös huomauttaa, että Yhdysvaltain tuotannon lisääntyessä Opec saattaa luopua suunnittelemistaan tuotannonleikkauksista, koska ei halua seurauksena olevan vain jalansijan menettäminen kilpailijoille. Myös tämä olisi omiaan laskemaan öljyn hintaa.
Viime kädessä liuskeöljytuotanto riippuu markkinahinnoista, ja niille Trump ei voi paljoakaan, arvioi talouden tutkimukseen keskittyvän Capital Economics -konsulttiyrityksen analyytikko Thomas Pugh uutistoimisto Reutersille.
Coloradon yliopiston luonnonvaraoikeuden professori Mark Squillace puolestaan huomauttaa, ettei Trumpin arvio hyödyntämättömistä energiavaroista kerro koko totuutta. Ison luvun saa, jos kertoo Yhdysvaltain energiavarat niiden markkina-arvolla. Suurinta osaa energiavaroista ei kuitenkaan voi taloudellisesti hyödyntää näkyvissä olevassa tulevaisuudessa, hän arvioi ilmastotutkimukseen keskittyvälle Climate Centralille.
Financial Times toteaa puolestaan, että Trump voi pystyä helpostikin muuttamaan osaa energiapolitiikasta, mutta joidenkin säädösten muuttaminen voi viedä vuosia. Lisäksi liuskeöljytuotanto on suurimmaksi osaksi yksityismailla, jotka ovat osavaltioiden, ei liittovaltion määräysvallassa.
High Country News ja Newsweek-lehdet huomauttavat, että öljynporauksen vastustajat voivat oikeusteitse viivyttää pitkäänkin suunnitelmia avata uusia liittovaltion maita öljynporaukselle.
Hiilen uusi tuleminen?
Trumpin lupaus hiilivoiman elvyttämisestä herättää epäilyjä monissa tarkkailijoissa, jotka uskovat hiilivoiman kulta-aikojen olevan menneisyyttä.
High Country News ja Newsweek pohtivat, mitä Trump voisi tehdä täyttääkseen tämän lupauksensa. Hän voisi yrittää vähentää halpenevien uusiutuvien energialähteiden tuomaa kilpailua korottamalla kiinalaisten aurinkopaneelejen tuontimaksuja tai suostuttelemalla kongressin perumaan uusiutuvan energian veroedut.
Aurinko- ja tuulienergia ovat kuitenkin tuoneet työpaikkoja sekä republikaani- että demokraattienemmistöisisä osavaltioissa, ja verokannustimilla on vaikutusvaltaisia tukijoita myös republikaaneissa, lehdet kirjoittavat.
Uusiutuvalle energialle olisi sitä paitsi vahva kysyntä ilman verokannustimiakin. Esimerkiksi Kalifornia ja Oregon ovat asettaneet tavoitteiksi, että puolet osavaltioiden sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, Kaliforniassa vuoteen 2030 ja Oregonissa vuoteen 2040 mennessä.
Coloradolaisen Analysis Group -konsulttiyrityksen energia-asiantuntija arvioikin lehdille, että Trumpin lupaus on ontto, sillä markkinat ovat siirtyneet pois hiilestä.
Hampshire Collegen rauhan ja turvallisuuden tutkimuksen professori Michael T. Klare kirjoittaa Mother Jones -sivustolla, ettei Trump pysty kääntämään maailmanlaajuista suuntausta kohti uusiutuvia energialähteitä. Sen sijaan hänen politiikkansa voi Klaren mukaan johtaa siihen, että Yhdysvallat luovuttaa vihreän energiateknologian johtajuuden muille maille.
Työpaikkoja ympäristösäädöksiä kumoamalla?
Trump arvioi, että Obaman ilmasto- ja vesistöjensuojelulakien kumoaminen lisää Yhdysvalloissa palkkatuloja 30 miljardilla dollarilla seitsemässä vuodessa.
High Country News ja Newsweek toteavat, että on epäselvää, miten Trump on tähän laskelmaan päätynyt. Useat riippumattomat tutkijat ovat esimerkiksi arvioineet, että Obaman ilmastolakipaketti on nettomääräisesti lisännyt työpaikkoja, lehdet kirjoittavat.
Climate Central huomauttaa, ettei hiilivoiman käytön väheneminen ole seurausta yksin Obaman ilmasto- ja energiapolitiikasta. Hiilivoima on ollut laskussa siitä lähtien, kun maakaasu halpeni uuden tuotantoteknologian ansiosta.
Maahantulorajoituksilla suunnittelemattomia seurauksia?
Yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet kiinnittävät huomiota myös siihen, että Trumpin suunnittelemat rajoitukset muslimien maahantulolle saattaisivat tahattomasti haitata Yhdysvaltain öljyalaa.
Tuomioistuin on sittemmin keskeyttänyt seitsemää muslimimaata koskevan maahantulokiellon toimeenpanon perustuslain vastaisena, mutta Trump on sanonut harkitsevansa uutta määräystä.
Muun muassa oilprice.com huomauttaa, että öljybisnestä kielto voi vahingoittaa, sillä öljybisnes on kansainvälistä. Yhtiöt menevät sinne, missä on öljyä ja työntekijöitä palkataan eri puolilta maailmaa.
Rekrytointiyritys Commodity Talentin johtaja George Stein arvioi uutissivusto Bloombergille, että energiayhtiöt saattavat miettiä kahdesti ennen kuin perustavat työpaikkoja Yhdysvaltoihin. Stein sanoo tietävänsä yhdestä kansainvälisestä öljy-yhtiöstä, joka on jo miettinyt uudelleen, sijoittaako uuden öljykauppaa käyvän toimipisteen Houstoniin Texasiin.
Maailman toiseksi suurin öljykenttäpalveluiden toimittaja Halliburton kehotti Trumpin alkuperäisen päätöksen jälkeen työntekijöitään olemaan matkustamasta Yhdysvaltoihin, jos he tulevat jostain seitsemästä Trumpin kieltolistalla olleesta muslimimaasta, kertoo Bloomberg.
Texasin yliopiston energiainstituutin johtajan Michael Webberin mukaan pelkona on myös, että maahantulokiellon kohteena olevat maat kieltäytyisivät työskentelemästä yhdysvaltalaisten öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Houstonilaiselta työnjohtajalta voitaisiin esimerkiksi estää pääsy vierailemaan työntekijöiden ja asiakkaiden luona kyseisissä maissa, Webber sanoo Bloombergille.
USA:n öljyntuotanto lisääntyi Obamankin aikana
Vaikka Obama asetti ympäristösyistä rajoituksia öljyntuotannolle ja ajoi läpi ilmastonmuutosta torjuvan lakipaketin, öljyntuotanto kasvoi merkittävästi hänen presidenttikausinaan, Financial Times huomauttaa.
Tammikuusta 2009 tammikuuhun 2017 raakaöljyn tuotanto kasvoi 5,1 miljoonasta tynnyristä 8,9 miljoonaan tynnyriin päivässä. Maakaasun tuotanto lisääntyi 57,5 kuutiometristä 72,3 kuutiometriin päivässä. Raakaöljyputkisto kasvoi 39 prosenttia.
Fereidun Fesharaki öljy- ja kaasualan konsulttiyritys FGE:stä arvioi uutiskanava CNBC:lle, että öljyntuotanto voi lisääntyä ainakin miljoonalla tynnyrillä päivässä, jos öljyntuotannolle avataan alueet, joissa Obama kielsi tuotannon ympäristösyistä, mutta lisäykseen voi kulua 5–7 vuotta.
Liuskeöljyn tuotanto voi lisääntyä jopa miljoonalla tynnyrillä päivässä, mutta tuotannon kannattavuus riippuu siitä, onko öljyn hinta riittävän korkea.