**TALLINNA **Viron ulkoministeri Sven Mikser tunnetaan etelänaapurissa varsinkin transatlanttisten suhteiden asiantuntijana. Tiedoille onkin ollut viime aikoina käyttöä.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi nostatti kulmakarvoja myös Virossa, vaikka Baltiassa on perinteisesti tuettu haukkamaisia republikaaniehdokkaita maailman vaikutusvaltaisimpaan virkaan.

– Kyse on melko epätavallisesta presidenttiydestä, Mikser luonnehtii Trumpia.

Yle tapasi Mikserin Tallinnassa päivää ennen hänen ensimmäistä Suomen-vierailuaan ulkoministerinä.

"Venäjä on avainasemassa"

Baltiassa ja Itä-Euroopassa on herättänyt kysymyksiä Trumpin into hakea läheistä suhdetta Kremliin. Villeimmissä analyyseissä on haettu yhtäläisyyksiä tähän päivään jopa Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta ja Jaltan konferenssista. Tuolloin suurvallat jakoivat pieniä maita etupiireihinsä.

Ulkoministeri Mikser toppuuttelee pelkoja. Hän sanoo nähneensä samanlaisia lähestymisaikeita ennenkin.

– Tahto uudistaa suhteet Venäjään on ollut monilla Yhdysvaltain hallinnoilla, mutta mielestäni avaintekijä on kuitenkin Venäjä. Niin kauan kuin Venäjä käyttäytyy vastoin kansainvälistä lakia eikä täytä sitoumuksiaan, ei aloitteistakaan tule yhtään mitään, Mikser sanoo.

Mikser toivoo presidentti Sauli Niinistön tavoin, että Yhdysvallat ei ryhtyisi Venäjä-pakotteilla vaihtokauppaan väärällä tavalla. Pakotteet asetettiin Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan takia ja niistä pitäisi luopua vain, jos Venäjä lopettaa Krimin miehityksen ja noudattaa Minskin rauhansopimusta.

– Pakoterintaman pysyminen yhtenäisenä näinkin pitkään on ollut varmasti presidentti Putinille hyvin epämieluisa yllätys, Mikser sanoo.

"Ymmärrys vaaroista Itämerellä on lisääntynyt"

Sosiaalidemokraatteja edustava Mikser nimitettiin Viron uudeksi ulkoministeriksi marraskuun lopulla, kun hallitus kaatui ja pääministeripuolueeksi nousi pitkään oppositiossa ollut keskusta.

Mikser kertoo tavanneensa kollegansa Timo Soinin toistuvasti silloin, kun molemmat johtivat ulkoasiainvaliokuntia. Hänen mukaansa yhteisymmärrys vaaroista Itämeren reunavaltioissa on lisääntynyt.

– Me kaikki tajuamme samalla tavalla turvallisuuteen liittyvää dynamiikkaa ja sitä, miten se kehittyy Itämerellä.

Mikserin mukaan Venäjä pyrkii palauttamaan valta-asemaansa alueella, jota se pitää itseoikeutettuna vaikutuspiirinään.

– Venäjä ei kykene täysin hyväksymään sitä, että maat, joita se on joskus hallinnut, saavat nyt päättää itse omasta geopoliittisesta suunnastaan, Mikser luonnehtii.

Venäjä haluaa Mikserin mukaan viestiä Itämerellä Natolle ja Yhdysvalloille, että meri on Venäjälle kuuluvaa toimintaympäristöä, jonne ei ole asiaa muilla kuin ympäröivillä rantavaltioilla.

– Tällaista ajattelua me emme tietenkään voi hyväksyä, Mikser sanoo.

Yle teki laajan katsauksen Itämeren turvallisuustilanteeseen viime kuussa. Voit lukea jutun täältä.

Viro on Natossa kympin oppilas

Viro on jo vuosia satsannut puolustukseensa Naton suosittamat kaksi prosenttia kansantuotteesta. Siksi Virossa ei huolestuttu Trumpin kampanjan aikaisista lausunnoista, joissa hän vaati Eurooppaa kantamaan vastuuta omasta puolustuksestaan.

Tällä hetkellä Tapan varuskunnassa valmistaudutaan Naton kansainvälisten joukkojen saapumiseen keväällä. Jokaiseen Baltian maahan ja Puolaan tulee noin tuhannen sotilaan taistelujoukot.

– Kun vertaamme tänne tulevien joukkojen määrää siihen, mitä on toisella puolella rajaa, niin Naton luoma pelote on tarpeellinen, mutta hyvin maltillinen. Eikä se kiihdytä kilpavaruselua, Mikser painottaa.