Hallitus ei päässyt tänään keskiviikkona eduskunnan budjettikeskustelussa paistattelemaan viime päivien uutisilla talouskasvun ja työllisyystilanteen lähdöstä myönteiseen suuntaan.
Oppositio ryöpytti hallituksen budjettiesitystä muun muassa eriarvoisuuden kasvattamisesta, koulutusleikkauksista ja ympäristölle haitallisten yritystukien kasvattamisesta.
Arvostelua herättivät myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esittämät erilaiset näkemykset säästötoimien tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Sipilä on sanonut, että uusia menoleikkauksia ei enää tarvita ja Orpon mukaan jopa kahden miljardin suuruiset lisäleikkaukset voivat olla tarpeen. Oppositiota kiinnosti onko hallituksella asiasta yhtenäistä linjaa.
Oppositio epäili myös hallituksen aikovan peitellä vaikeita päätöksiä, kun se on päättänyt siirtää hallituksen puolivälitarkastelun ja kevään kehysriihen kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Valtiovarainministeri Orpo puolusti päätöstä sillä, että riittävän selkeää kuvaa taloustilanteesta ei ole saatavissa aikaisemmin. Orpon mukaan keskustelua talouspolitiikasta voidaan siitä huolimatta käydä pitkin kevättä.
Eriarvoisuuden lisääntyminen ja velkaantuminen herättivät arvostelua
Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Krista Kiuru syytti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta uskomisesta amerikkalaistyyppiseen politiikkaan, jonka mukaan hyvätuloisten aseman parantamisesta hyötyvät myös pienituloiset.
Myös velkaantumisen jatkuminen sai osansa arvostelusta.
– Sipilän hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen hallitus. Velkaantuminen lisääntyy ja hallitus käyttää rahaa hyvätuloisten ja taustaryhmiensä verojen kevennyksiin
Kiuru peräsi myös tehokkaampia toimia veronvälttelyn ja harmaan talouden vähentämiseksi.
Vasemmisto kiisti hallituksen ansiot talouskehityksestä
Oppositiossa kyseenalaistettiin myös myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen johtuminen istuvan hallituksen toimista. Vasemmistoliiton Kari Uotila ehdotti hallitukselle työttömyyden hoidosta häpeärangaistusta.
– Se ei ole pystynyt nujertamaan jättityöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta hallitus pitäisi laittaa häpeäpuuhun, sanoi Uotila.
Uotilan mukaan hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei tule toteutumaan ja hallitus on epäonnistunut myös talouskasvun vauhdittamisessa. Uotilan mukaan hallitus on päinvastoin hidastanut talouskasvua ja työllisyysasteen nousua kotimaista ostovoimaa ja kulutuskysyntää leikanneilla ratkaisuillaan.
Ruotsalaisen kansanpuolueen Mats Nylund edellytti hallitukselta mittavia ponnistuksia työllisyyden parantamiseksi. RKP esitti esitti hallitukselle epäluottamuslausetta. Epäluottamusta Nylund perusteli budjttiesitykseen liittyvillä koulutus- ja kehitysapuleikkauksilla sekä hallituksen haluttomuudella perhepoliittisiin uudistuksiin.
Myös kristillisdemokraatit esittivät hallitukselle epäluottamuslausetta epäonnistumisesta keskeisissä tavoitteissaan.
Vuoden 2017 talousarvion käsittely jatkuu eduskunnassa ensi keskiviikkoon.