Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai tiistaina valmiiksi vaalikauden tärkeimmäksi luonnehditun työnsä eli mietinnön hallituksen alkukesästä antamaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Lisäpäänvaivaa tuotti tällä kertaa ulkoisen ympäristön nopea muutos: esimerkiksi Britannian EU-kansanäänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalin tulokset selvisivät vasta selonteon antamisen jälkeen.

– Brexit haastaa unionin yhtenäisyyttä ja nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä on Britannian rooli eurooppalaisessa turvallisuusrakenteessa, arvioi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.).

– Suomen tavoitteena on tietysti, että turvallisuusyhteistyö Britannian kanssa voisi Brexitistä huolimatta jatkua.

"Ei maalata kauhukuvia Yhdysvalloista"

Yhdysvaltain osalta valiokunta nostaa esiin huolen ja epävarmuuden maan tulevasta linjasta.

– Emme kuitenkaan nosta etukäteen esiin sellaisia kauhukuvia, joihin ei ole perusteita, Vanhanen linjaa.

– Niitäkin on julkisuudessa nähty. Uusi hallinto astuu aikanaan tehtäviinsä. Tärkeintä on, että Suomi muodostaa siihen mahdollisimman toimivan suhteen.

– Suurin muutos on Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön nopea tiivistyminen, Vanhanen määrittelee.

Liittoutumattomuus hallitusohjelman mukaan

Valiokunta oli työssään lähes yksimielinen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta koskeva kohta kirjattiin valiokunnan mietintöön hallitusohjelman mukaisena.

– Tekstissä todetaan hyvin selkeästi, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Me ylläpidämme mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Muotoilu on tässä suhteessa vakiintunut ja emme keskustelleet muista vaihtoehdoista, Vanhanen tiivistää.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n valiokuntavastaavan, entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan SDP olisi saattanut muotoilla asian toisinkin, koska se ei ollut kirjoittamassa hallitusohjelmaa.

– Eduskuntakeskustelussa saattaa nousta esiin toisenlaisiakin äänenpainoja, mutta tämä ei ole se paikka, luonnehti Tuomioja mietinnön julkistamisen yhteydessä.

Vasemmistoliitolta vastalause kolmeen kohtaan

Vasemmistoliittokin on pääosin tyytyväinen mietinnön lopullisiin sanamuotoihin. Se halusi kuitenkin kirjata tekstiin kolmiosaisen vastalauseen. Puolueessa epäillään, että tietyt sanamuodot ujuttavat Suomea liittoutumisen tielle. Vastalause korostaa liittoutumattomuutta konflikteissa, pohjoismaisessa yhteistyössä ja EU:n puolustusyhteistön syventämisessä.

– Jokaisella maalla on oikeus liittoutua, mutta mietinnössä ikään kuin liu'utetaan Suomea entistä lähemmäksi Natoa ja tähän me suhtaudumme kriittisesti, perustelee kansanedustaja Paavo Arhinmäki puolueensa kantaa.