Trumpin kampanjatyyli ei rantautune Suomeen
Suomessa ei olla vielä nähty vaalikampanjoita, joissa totuutta olisi rajusti vääristelty. Sellaisia ei toivota tänne tulevankaan, totesivat A-studiossa vierailleet Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila ja viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen.
14.11.2016
Alkuperäinen artikkeli →
- Puolueellisuus: 1: Lievä puolueellisuus
- Perustelut asteikoille:
- Lähdevalinta painottuu kahteen asiantuntijaan, joilla on poliittisia yhteyksiä (Perussuomalainen, Kokoomus), mikä voi ohjata näkökulmaa.
- Artikkeli esittelee vain yhden tulkintalinjan (Trumpia ei pelätä rantautuvaksi Suomeen) ilman vastapainoa tai riippumatonta analyysiä.
- Kielenkäyttö ei ole voimakkaasti manipulatiivista; teksti sisältää havaittavia yleistyksiä mutta myös kriittisiä huomioita (esim. totuuden vääristelyä käsitellään).
- Perustelut puolueellisuudelle:
- Valikoidut lähteet ja niiden poliittinen tausta: molemmat haastatellut ovat poliittisesti sidoksissa (”Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila”, ”...on ollut mukana monissa Kokoomuksen vaalikampanjoissa”), mikä voi tuoda ideologista vinoumaa.
- Puuttuvat vastakkaiset näkökulmat tai riippumattomat asiantuntijat: artikkelissa ei ole esimerkiksi tutkijoiden, faktantarkistajien tai toisenlaista varoitusta esittäviä lähteitä.
- Normalisoiva ja rauhoitteleva sävy Suomea kohtaan: toistuvat väitteet siitä, että Suomessa ”vielä rehellistä kampanjointia” ja että suomalaiset eivät ”siedä vääristeleviä puheita” esitetään ilman todisteita.
- Luokittelu: Puolueellinen (poliittinen vinouma: lähdevalinta ja normalisoiva sävy / mediallinen vinouma: vähäinen kriittisyys)
- Muut havainnot:
- Lähteitä ei ole laajennettu tai monipuolistettu; ei konkreettisia esimerkkejä suomalaisista kampanjoista tai tilastoja väitteiden tueksi.
- Eturistiriidat osittain paljastettu (Kekkosen Kokoomus-yhteys mainitaan; Turkkilan rooli selkeä), mutta vaikutuksia näkökulmaan ei kyseenalaisteta artikkelissa.
- Ei merkittävää eettistä loukkausta, mutta analyysiä tukevia todisteita puuttuu.
- Esimerkit:
- "Suomessa vielä rehellistä kampanjointia" – esimerkki normalisoivasta vakuuttelusta ilman todisteita, luo kuvan erityislaatuisesta suomalaisesta vakaudesta.
- "…on ollut mukana monissa Kokoomuksen vaalikampanjoissa." – tieto haastateltavan poliittisesta taustasta paljastetaan, mikä on relevantti mahdollisen vinouman kannalta mutta artikkelissa ei selvästi arvioida vaikutusta.
- "Trump rakensi oman massiivisen väylän sosiaalisessa mediassa, puhui ihmisille suoraan ja onnistui hyvin." – kuvaus Trumpin taktiikasta, jossa korostuu toiminnan tehokkuus; esitetään asiantuntijan näkemyksenä ilman vastapainoa.