Häkkäsen mukaan ensin Suomen on luotava kahdenväliset suhteet Trumpin uuteen hallintoon. Sen jälkeen on aloitettava keskustelu Euroopan kumppanimaiden kanssa siitä, mitä tarkoittaa jos Yhdysvallat päättää sirtää jossain vaiheessa painopistettä Aasiaan ja Lähi-Idän konflikteihin. Silloin huomio kiinnittyy maiden omaan puolustukseen.

– On vaadittu suurempaa vastuuta jo vuosikymmeniä, mutta puolustusbudjetit on siitä huolimatta laiminlyöty monessa maassa. Luulen, että Trumpiin ratkaisuista huolimatta EU-maiden on kannettava suurempi vastuu omasta kovasta puolustuksestaan.

– Kova puolustuspolitiikka pitää olla aina taustalla, jos turvatakuista puhutaan. 22 Euroopan unionin maata kuuluu Natoon, ja suuri osa näistä ei  ole ollut halukas kehittämään puolustustaan. Suomen kannalta olisi erittäin edullista ja hyödyllistä, jos EU-maiden yhteinen puolustus alkaisi kehittyä voimakkaammin.

Häkkänen ei kuitenkaan näe, että Yhdysvallat helposti unohtaa Eurooppaa.

– Taustalla on tietenkin se, että Euroopan mailla on hyvin pitkät ja toimivat suhteet Yhdysvaltoihin. Niitä on hyvin vaikea lähteä katkomaan. Vaikka Trump ei itse tiedostaisi, niin kyllä republikaaninen puolue ja koko valtiokoneisto tiedostaa Euroopan merkityksen Yhdysvalloille.

"Nato ei hajoa"

A-talkissa vieraillut prikaatikenraali evp, turvallisuusanalyytikkö Juha Pyykönen ei usko puolustusliitto Naton hajoamiseen.

– Ei Yhdysvalllat, joka on maailman verkkottunein valtio, voi ilmoittaa 27 sotilasliiton muulle jäsenelle, että hajotkaa. Silloin sen menettää merkittävästi vaikutusvaltaansa. Verkostonsa kautta Yhdysvallat estää muita valtioita nousemasta rinnalle, esimerkiksi Kiinaa ja Intiaa. Kilpailu kiristyy tulevina vuosina, ja varmaan hän sen ymmärtää, Juha Pyykönen.

Pyykönen suhtautuu hyvin epäillen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistymiseen.

– Ei ole onnistunut tähänkään mennessä. Putinin toiminta ei ole riittänyt siihen, että EU ottaisi itseään niskasta kiinni. Kuinka sitten puhe auttaisi, kun naapurivaltion väkivaltainen valloittaminen ei auta.