Aamun valjettua Andien rinteillä Latinalaisen Amerikan pohjoinen naapuri ei ole enää entisensä.
Vuosi sitten presidentti Barack Obaman ja Kuuban johtajan Raúl Castron hallitukset avasivat suurlähetystöt viidenkymmenen vuoden jälkeen, käynnistivät maiden väliset lennot ja puhuivat kauppasaarron purkamisesta.
Donald Trump tuskin peruu kaikkea, mutta hän voi panna saarron purkamisen jäihin. Se olisi kuubalaisille valtava takaisku. Kansainväliset suhteet ja kauppa on se, mitä Kuuba eniten kaipaa.
Vaalikampanja vahingoitti amerikkalaista yhteiskuntaa korostamalla jakoa syrjäytyneisiin ja hyvinvoiviin. Luokkaerot ovat Etelä-Amerikassa Yhdysvaltoja räikeämmät ja Trumpin populismi ei saa siellä välitöntä vastakaikua, sillä Latinalaisessa Amerikassa hänestä ei pidetä.
Trump on puheissaan kaivanut esiin kylmän sodan haamun Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltain takapihana. Hän on rasismillaan ilmaissut aluetta kohtaan tuntemansa halveksunnan.
Trumpille paras strategia nyt vereslihalle jaetun kansansa yhdistämiseen olisi ulkoinen uhka, kuten sota. Sitä Latinalaisessa Amerikassa ei pelätä, Lähi-itä ja Venäjä ovat sopivan kaukana.
Trumpin arvaamattomuus arveluttaa
Latinalaiselle Amerikalle Clintonin ja Trumpin suurin ero on heidän toimintansa ennakoitavuus. Clinton edustaa jatkuvuutta, Trump arvaamattomuutta.
Trumpin puheille ei ole toistaiseksi laajaa poliittista tukea, joten niitä ei oteta tosissaan, paitsi jos kyse on rahasta. Trumpin voitolla voi olla vakavat seuraukset alueen maiden talouteen.
Trump on sanonut rakentavansa muurin Rio Granden rajajoelle Meksikon ja Yhdysvaltain väliin, heittävänsä pois maasta laittomat siirtolaiset, joista suurin osa on latinoja ja purkavansa vapaakauppasopimukset Meksikon ja Chilen kanssa.
Jos Trump todella aikoo muistaa lupauksensa edeltäjiensä unohtamista Amerikkojen takamaiden asukkaiden elinolojen kohentamisesta, hän ei toteuta edellä mainituista mitään.
Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka tarvitsevat toisiaan
Yhdysvaltain talous tarvitsee Latinalaisen Amerikan raaka-aineita ja työvoimaa, ja Latinalainen Amerikka on hyvin riippuvainen raaka-ainekaupastaan. Kauppasota Yhdysvaltain ja Kiinan välillä toisi Latinalaiseen Amerikkaan epävarmuuden. Jos kauppasota haavoittaisi Euroopan ja Kiinan ostovoimaa, se vahingoittaisi muun muassa Chilen kupari- ja hedelmäkauppaa heikentämällä asiakkaiden ostokykyä.
Trumpin tyyli aiheuttaa Latinalaisessa Amerikassa pelkoa. Uruguayn entinen presidentti José Mujica huudahti ykskantaan: apua!
Latinalaisen Amerikan useimmat valtiot ovat reagoineet vaalitulokseen kypsästi. Niiden valtiosuhde pohjoiseen mahtinaapuriinsa on kypsä ja tasa-arvoinen. Chilen, Brasilian, Perun, Kolumbian, Uruguayn ja monien muiden alueen maiden ministeriöillä on kokenut pelisilmä siitä, miten pelata pohjoisen kanssa.
Vaaliuho on eri asia kuin poliittinen realismi eikä vapaakauppasopimuksia pyyhkäistä pois noin vain presidentin tahdosta.
Kauppasopimuksen peruminen olisi pettymys
Suuri pettymys Latinalaisessa Amerikassa on sillä, jos Trump peruu Tyynenmeren alueen strategisen talousyhteistyösopimuksen. Barack Obama ja Hillary Clinton ovat ajaneet sitä. Vuosia neuvoteltu sopimus on allekirjoitettu, mutta hallitusten on se hyväksyttävä.
Mikäli Obama ei kiirehdi asiaa ja Trump jättää asian sikseen, seuraukset ovat mittavat. Sopimus luo säännöt elintarvikekaupan yhteistyölle, työlainsäädännölle, tekijänoikeuksille, patenttikäytännöille ja sijoituksille. Mukana on yksitoista maata, joiden joukossa ovat Peru, Chile ja Meksiko.
Latinalaisen Amerikan sivistyneistölle Trumpin voitto oli järkytys. Pohjoisen mahtinaapuri ei ole entisensä. Mutta Perun pääkaupungin Liman katukauppiaiden näkemys on etäinen.
– Samantekevää. Ei kiinnosta. Mitä eroa rouva Clintonilla ja herra Trumpilla muka on? Eivät ne ole ennenkään meistä välittäneet.
– Kuka Trump?
Auli Leskinen, Peru, Lima
Kirjoittaja on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen tohtori ja Suomen Madridin-instituutin johtaja.