Donald Trumpin valinnan seuraukset olisivat suuri arvoitus, pohtii maailmanpolitiikan tutkija Matti Ylönen. Trumpin kannanotot esimerkiksi Yhdysvaltojen turvatakuisiin tai kauppasopimuksiin ovat olleet yksittäisiä heittoja ennemmin kuin varsinaisia linjanvetoja.
– Hän on esimerkiksi sanonut, että Yhdysvaltojen pitäisi keskittyä enemmän omiin asioihinsa, mutta hänen kantansa ovat olleet ylimalkaisia kommentteja. Hänelle totuus on suhteellinen ja hän muuttelee mieltään, eikä kukaan tiedä peruisiko hän esimerkiksi yksipuolisesti kauppasopimuksia.
Trump on muuttanut näkemystään muun muassa Hillary Clintonista, muistuttaa Ylönen.
– Hän kehui vielä muutama vuosi sitten Clintonia Yhdysvaltojen parhaaksi ulkoministeriksi. Trumpin oma tietämys ulkopolitiikasta on heikko, samoin halu perehtyä.
Clintonin ulkopoliittinen linja sen sijaan noudattalisi pitkälti Barack Obaman harjoittamaa, arvelee Ylönen. Clintonin diplomaattiset meriitit eivät ole hänen mielestään merkittäviä.
– Trumpiin verrattuna Clintonissa olisi paljon samaa Obaman kanssa. Hän tukee asevoimien käyttöä, mutta hänellä ei ole aina suunnitelmaa siitä, mitä sen jälkeen tehdään.
Suhde Venäjään on villi kortti
Keskeinen kysymys uuden presidentin ulkopoliittisessa linjassa on suhde Venäjään. Trump on suorastaan ylistänyt Putinia ja Clinton puolestaan on syytellyt tätä Putinin sätkynukeksi. Clintonin ja Putinin keskinäinen suhde taas on jäätävä. He eivät siedä toisiaan.
– Trump on sanonut ihailevia asioita Putinista, mikä varmasti toisi uuden vaihteen Yhdysvaltojen Venäjän-suhteisiin, mutta suuntaa on vaikea sanoa.
Tätä nykyä maiden keskinäiset suhteet ovat hyiset.
– Obamahan tavoitteli "resetiä", suhteiden rakentamista puhtaalta pöydältä. Nyt välit ovat kuitenkin huonommat kuin ikinä.
Presindentinvaalien merkitys aseistariisunnalle on riippuvainen siitä, millaiseksi keskusteluyhteys Venäjään lopulta kehkeytyy.
– Se on aina ollut kilpavarustelua ja maiden suhteesta riippuu, saadaanko liennytys aloitettua.
Siinä, missä suhde Venäjään näyttää selvältä, on molempien ehdokkaiden kanta Yhdysvaltain asemaa maailman kauppapolitiikassa ailahdellut. Trump on haukkunut sekä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAn, etät kaikki käynnissä olevat neuvottelut. Clinton taas on ottanut kantaa kuulijakuntansa mukaan.
– Bernie Sanders ajoi Wall Streetin sääntelyä ja arvosteli salassa käytyjä kauppaneuvotteluja. Clinton otti nämä asiat omalle agendalleen. Toisaalta Wikileaks on paljastanut hänen pitäneen Wall Streetin pankkiireille puheita siitä, miten alan itsesäätely toimii hyvin. On kiintoisaa nähdä, kumman suunnan hän valitsisi. Tämä on yksi syy siihen, miksi Yhdysvalloissa Clintonia pidetään epäluotettavana.
Yle seuraa Yhdysvaltain presidentinvaalien ääntenlaskentaa hetki hetkeltä.