Helsingin Guggenheim-museohankkeen pulpahtaminen pinnalle yllätti kaupungin kärkipoliitikotkin. Keskiviikkona uutisoitiin, että Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat valmistelleet uuden esityksen Guggenheimin taidemuseon perustamiseksi Helsinkiin.

– Eihän sitä mihinkään ollut haudattu, mutta tämä on malliesimerkki siitä, kuinka jotain ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, sanoo vasemmistoliiton kaupunginhallituksen jäsen Silvia Modig.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö oli tietoinen, että esitystä valmisteltiin "yksityisen rahan ja muiden rahoitusvaihtoehtojen varaan" sen jälkeen, kun maan hallitus epäsi hankkeen rahoituksen budjettiriihessään.

– Kyllä se siinä mielessä tuli yllätyksenä, että ei ollut tiedossa saammeko esityksen Guggenheimista, eikä varsinkaan, milloin sen saamme, Männistö sanoo.

Hän arvelee, että taustalle on saatu yksityistä rahaa. Sitä Männistö ei halua arvuutella, onko sitä kerätty yhdysvaltalaisen Guggenheim-säätiön toimesta ulkomailta, vai onko rahoitusta saatu kotimaisilta sijoittajilta.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan Guggenheim-museohanke on saanut kymmeniä miljoonia yksityistä rahoitusta. Hankkeen rahoittajatahoista ja viime käänteistä kerrotaan torstaina pidettävässä tiedotustilaisuudessa.

Hyödyt ja kustannukset puntariin taas kerran

Puolueilla on ollut hankkeen hyväksymiselle tiukat reunaehtonsa, jotka eivät näyttäisi venyneen vuosien saatossa.

– Olemme lähteneet siitä, että kaupunki voi tulla vastaan esimerkiksi tontilla, mutta museon todella isot ylläpitokustannukset eivät voi jäädä kaupungin maksettavaksi, Modig sanoo.

Guggenheim-museota arvioidaan usein tunnepohjalta.

Kokoomuksen Männistö karsastaa sitä ja sanoo suhtautuvansa asiaan kylmän pragmaattisesti. Hän listaa plussapuolelle museon hyödyn kaupungin kulttuuri- ja taide-elämälle, kuten myös elinkeinotoiminnalle, matkailulle ja kansainväliselle brändille. Unohtaa ei sovi myöskään suoria ja välillisiä työvoimavaikutuksia. Mutta myös kustannuspuoli pitää kalkuloida tarkkaan.

Männistö harmittelee, että osa Helsingin päättäjistä oli jo keskiviikkoiltana valtuuston käytävillä ehtinyt kommentoida happamasti uutta esityksestä sitä näkemättä.

– Etenkin kummalliselta tuntuvat sellaiset kommentit, että vaikka sen saisi ilmaiseksi, niin vastustan silti, hän tokaisee.

Uudet museot tervetulleita

Vihreiden linja on, että periaatteessa uudet museot ovat erittäin tervetulleita. Olisi tärkeää tietää, onko hanke Helsingin ja helsinkiläisten kannalta kannattava. Siihen saataneen vastauksia tiedotustilaisuudessa.

– Meillä on kaupungin omien museoiden lisäksi esimerkiksi Amos Anderson. Guggenheimkin saa mielellään rakentaa tänne museon, mutta kun käytetään kaupungin rahaa, kysymys on: mihin ja kuinka paljon, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Otso Kivekäs.

Kaupungin osuus kokonaiskuluista ei vihreiden mukaan saa kasvaa yli puoleen. Eikä yleisötavoitteeseen liittyvä taloudellinen riski saa siirtyä kaupungille.

Silvia Modig ei usko Guggenheim-selvityksen kävijämääräennusteeseen, jonka mukaan museo vetäisi 500 000 vierasta vuodessa.

– Mutta jos on löydetty uutta yksityistä rahoitusta, joka ei ole veronmaksajien kukkarosta, niin totta kai katsomme asiaa uudestaan, Modig linjaa.

Yhdysvaltalainen Solomon R. Guggenheim -säätiö on haaveillut museon perustamisesta Helsinkiin jo vuosia. Ensimmäinen hanke alkoi vuonna 2011, mutta kaatui Helsingin kaupunginhallituksessa. Hanke on ollut vastatuulessa eikä sille luvattu valtion rahoitusta viime budjettiriihessä.

Poliitikot olivat vielä keskiviikkoiltana haluttomia spekuloimaan hankkeen läpimenomahdollisuuksilla ennen uusimman esityksen julkistamista.