Mielipidetiedustelujen perusteella on vielä mahdotonta sanoa, valitaanko Yhdysvaltain presidentiksi Hillary Clinton vai Donald Trump.

Tuoreimpien mielipidekyselyjen keskiarvon mukaan demokraattien ehdokas Clinton johtaa edelleen, mutta republikaanien Trump on kuronut etumatkaa kiinni.

Clintonia kannattaa 47,6 prosenttia vastaajista ja Trumpia 43,3 prosenttia.

Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti Benita Heiskanen Turun yliopistosta kehottaa suhtautumaan kriittisesti presidentinvaalien mielipidemittauksiin.

– En pidä luotettavina mittauksia, joissa analysoidaan vaaleja koko Yhdysvaltain tasolla. Osavaltiotasolla tehtävät gallupit ovat paljon luotettavampia. Vaalit ratkaistaan osavaltiotasolla.

Heiskanen huomauttaa, että mielipidetiedustelujen tuloksissa on ollut suuria eroja. Monet asiat voivat vaikuttaa niihin.

– Se kuka gallupin tekee, keneltä asioita kysytään, onko kyseessä lankapuhelin- vai kännykkäkysely, Heiskanen listaa.

Hänen mukaansa eri tahojen tekemiä kannatustutkimuksia on niin paljon, että niihin on vaikea luottaa sellaisenaan.

– Yhdysvalloissa on hämmentynyt ja jännittynyt tunnelma osittain senkin takia, ettei gallupeihin uskota.

"Katso keskiarvoja"

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen puolestaan arvioi, että Yhdysvaltojen gallupit ovat pääosin luotettavia.

– Yleensä vaalien lopputulos ei ole tullut kauheana yllätyksenä. Suurten lukujen laki pätee: kun pannaan riittävän monta tutkimusta yhteen ja lasketaan keskiarvo, niin saadaan kokonaiskuva varsin luotettavasti selville.

Ennen vaaleja Rahkonen suosittelee seuraamaan suurten uutiskanavien tilaamia mielipidemittauksia. Parhaan käsityksen saa, kun tarkkailee eri tutkimusten keskiarvoa.

– Yksittäisiin tutkimuksiin ei kannata takertua. Kannattaa katsoa koosteita, joissa on useita tutkimuksia. Tiedosta ei ole pulaa.

Esimerkiksi Real Clear Politics -sivusto laskee mielipidekyselyjen keskiarvoja.

Tutkija Benita Heiskanen puolestaan suosittelee esimerkiksi Nate Silverin vaalianalyyseja.

– Hänen tilastointinsa ja vaalimatematiikkansa antaa aika hyvän kokonaiskuvan.

Hurja ero viime vaaleissa

Neljä vuotta sitten tarkimmin Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksen ennustaneen tutkimuslaitoksen mittausten keskiarvo erosi vain vajaan prosenttiyksikön vaalituloksesta.

Heikoimmin FiveThirtyEight -sivuston vertailussa pärjänneen tutkimuslaitoksen mittausten keskiarvo poikkesi yli seitsemän prosenttiyksikköä tuloksesta.

Mistä näin suuri ero voi johtua, tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta?

– Se johtuu otantamenetelmästä eli siitä, miten otos on muodostettu ja miten hyvin se edustaa kokonaisväestöä. Kyllä se aika pitkälti ammattitaidosta ja resursseista on kiinni.

Miten gallupin tilaajan poliittinen kanta vaikuttaa?

– Ei se tulokseen ja numeroihin vaikuta, mutta se vaikuttaa tulkintaan. Gallupit ja gallupjournalismi pitää erottaa toisistaan.

Dosentti Benita Heiskanen on eri mieltä.

– Demokraatit pitävät tiettyjä gallupeja luotettavampina ja republikaanit toisia. Kyllä gallupeissa on poliittinen värittyneisyys.

Äänestysaktiivisuus voi ratkaista vaalit

Vaalien suuri tuntematon on äänestysprosentti. Äänestysaktiivisuus saattaa jopa ratkaista tuloksen.

– Emme pysty ennakoimaan ihmisten äänestysaktiivisuutta. Luulen, että se tulee olemaan aivan keskeinen asia näissä vaaleissa, sanoo Heiskanen.

On vaikea arvioida, miten perjantaina puhjennut uusi skandaali, Clintonin sähköpostijupakan jatkotutkinta, vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.

– Se saattaa joko mobilisoida jommankumman joukkoja uurnille tai sitten ihmiset tympääntyvät poliittiseen suhmurointiin entistä enemmän, Heiskanen sanoo.

Kolikon toinen puoli on se, saako Trumpin vastustaminen Clintonin kannattajat liikkeelle.

– Näyttää, siltä että mielipidemittauksissa Trump olisi kuronut etumatkaa umpeen. Se saattaa rohkaista Trumpin kannattajia. Pari viikkoa sitten saatettiin ajatella, että peli on menetetty. Kyllä tämä soppa on kiuhumispisteessä koko ajan.

"Mitättömän pieni ero voi olla ratkaiseva"

Vuoden 2000-presidentinvaaleissa demokraattien Al Gore sai enemmän ääniä kuin republikaanien George W. Bush, mutta Bush voitti vaalit järjestelmän takia.

– Ihan mitättömän pieni ero voi ratkaista koko pelin, 500 ääntä sopivassa osavaltiossa voi ratkaista. Nämä ovat niin pieniä eroja, että millään mielipidetutkimuksella ei voida päästä sille tasolle tarkkuudessa, painottaa Rahkonen.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ei vielä veikkaa voittajaa.

– En olisi yhtään yllättynyt, vaikka ensi viikolla Donald Trump juhlisi voittoa. Kyllä tämä tilanne niin tasainen on. Pidän kuitenkin pikkasen todennäköisempänä Clintonin voittoa.