Kevään kuntavaaleissa on jaossa nykyistä vähemmän paikkoja, koska useat kunnat pienentävät valtuustojaan. Lapin pienimmistä kuntapuolueista vihreillä on tällä hetkellä 11 valtuutettua.
Jos kevään vaaleissa äänet jakautuisivat kuten edellisellä kerralla, menettäisi puolue paikan Rovaniemellä ja Pelkosenniemellä, koska molemmat kunnat ovat päättäneet vähentää valtuutettujen määrää. Lapin vihreiden puheenjohtaja Satu Kuha pitää kuntien päätöksiä silti hyvinä.
– Paikkoja täytyy vähentää. Kunnat eivät voi enää pyörittää entisen kaltaista hallintoa. Vaaleja ei voiteta asioita voivottelemalla, hän sanoo.
Kuha myös luottaa vihreiden mahdollisuuksiin Lapissa.
– Uskon, että vihreillä teemoilla on kysyntää.
Vihreiltä on tulossa Lappiin oma vaaliohjelma.
– Se on kuitenkin tarkoitettu enemmän ehdokkaan tueksi. Teemoja ovat koulutus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristö.
Vihreät on piakkoin julkistamassa ensimmäiset ehdokkaansa. Kuhan mukaan puolueeseen on oltu yhteydessä mahdollisesta vaaliliitosta.
RKP:llä vielä hiljaista
RKP sai viime kuntavaaleissa läpi kaksi ehdokasta Utsjoella. Myös Utsjoki on pienentämässä valtuustoaan, mikä voi tarkoittaisi edellisten vaalien äänijakaumalla sitä, että toinen läpimenneistä tippuisi pois.
RKP:n yhteyspäällikkö Jaan Siitonen ei ota kantaa siihen, onko päättäjien määrän vähentäminen hyvä tai huono asia.
– Mennemme niillä raameilla ja tosiasioilla, jotka meillä on. Töitä tehdään siitä huolimatta, hän sanoo.
Vielä tässä vaiheessa RKP:lla ei ole yhtään ehdokasta Lapissa.
– Tavoitteena on saada useampi ehdokas Utsjoelle, Inariin ja Enontekiölle.
Ainakaan toinen puolueen nykyisistä valtuutetuista ei ole käytettävissä kevään vaaleissa paikkakunnalta pois muuton vuoksi.
Kristillisdemokraatit: Vaikutusta on
Kristillisdemokraateilla on Lapissa kolme valtuutettua. Rovaniemen ja Kemijärven valtuutetut pitäisivät paikkansa myös pienemmässä valtuustossa. Enontekiö ei ole muuttamassa valtuustonsa kokoa, mutta kristillisdemokraatti tuli valituksi vaaliliiton avulla.
Puolueen Rovaniemen paikallisjärjestön puheenjohtaja Jari Lilja toteaa, että nousevalla äänikynnyksellä on vaikutusta puolueen menestymismahdollisuuksiin kevään vaaleissa.
– Valitettavasti vaikutusta on. Meidän on löydettävä hyviä ehdokkaita, jotka saavat paljon ääniä.
Yksi mahdollisuus vastata nousevaan äänikynnykseen on solmia vaaliliitto.
– Keskusteluja on käyty, Lilja sanoo.
Päättäjien määrän vähentämisellä on kaksi puolta. Toisaalta se voi kaventaa demokratian edustuksellisuutta, toisaalta kuntien tehtävät ovat vähentymässä.
– Isompaan valtuustoon mahtuu enemmän mielipiteitä, mutta toisaalta se maksaa, Lilja muotoilee.