Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo toisti Salossa vetoomuksensa työmarkkinajohtajille, jotta nämä olisivat valmiita avoimin mielin etsimään keinoja työttömien auttamiseksi.
Hallitus ja työmarkkinajohtajat tapaavat huomenna, ja tarkoituksena on etsiä keinoja ensi viikon budjettiriihtä varten työllisyystilanteen parantamiseksi.
Orpon puhe aloitti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen toisen päivän.
Orpon mukaan Suomen taloudessa on hauraita virkoamisen merkkejä, mutta tilannekuva on yhä huolestuttava. Orpon mukaan fakta on se, että hallituksen nyt sopimat toimet eivät riitä korjaamaan Suomen talouden ongelmia.
Orpo arvioi, että nyt ratkaisevaa on se, että työllisyysaste saataisiin nousemaan kohti hallitusohjelman tavoitetta eli 72 prosenttia. Nyt työllisyysaste on 68,5 prosenttia. Sitä hallitus ei saa nousemaan ilman työmarkkinajärjestöjen apua.
Orpo vetosikin Salossa vahvasti, jotta työmarkkinajärjestöt tulisivat avoimin mielin mukaan työttömien auttamiseksi. Hallitus ja työmarkkinajohtajat tapaavat huomenna torstaina.
Nopeita ja pitkän ajan toimia
Orpon mukaan työllisyysasteen nostoon tarvitaan nyt sekä heti tepsiviä toimia että pidemmän valmistelun vaativia uudistuksia.
Nopeana ratkaisuna Orpo pitää esimerkiksi sitä, että ay-liike suostuisi siihen, että ansiosidonnaista työttömyystukea voitaisiin käyttää palkkatukena. Eli käytännössä työttömyysturva olisi osa palkkaa, joka maksettaisiin työn saaneelle tai hänen työnantajalleen. Hallitus on jo tehnyt esityksen peruspäivärahan käyttämiseen palkkatukena, mutta ansiosidonnaisen osalta ratkaisu vaatii työmarkkinajohtajien myötämieltä.
– Jos ajatellaan sitä itse asiaa, että passiivista työttömyysturvaa voisi käyttää aktiiviturvana eli käyttäisi sitä siihen, että työllistyy. On vaikea nähdä, että kenelläkään olisi mitään sitä vastaan, kunhan vain löydetään oikeat keinot, jotka auttavat sitä työtöntä ihmistä, Orpo arvioi.
– Minusta se ei ole missään ristiriidassa kilpailukykysopimuksen kanssa. Mutta ymmärrän hyvin, että se on tärkeä asia työmarkkinajärjestöille ja se täytyy yhdessä sopia ja löytää ratkaisut, Orpo jatkoi.
Viittaus kilpailukykysopimukseen tarkoittaa sitä, että hallitus lupasi työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen synnyttyä, ettei se palaa enää niin kutsuttuihin pakkolakeihin eli palkansaajien tuloja ja turvaa heikentäviin lakiesityksiin.
Loukkujen purku on vaikeaa, mutta välttämätöntä
Pidemmän valmistelun vaativat toimet liittyvät nyt esille nousseeseen kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että samaan aikaan on sekä paljon avoimia työpaikkoja että työttömiä. Tilanne on erityisen paljastava pääkaupunkiseudulla.
Ongelma syntyy siitä, että monimutkainen, eri tukien verkko synnyttää niin kutsutun kannustinloukun eli että työn vastaanottaminen ei välttämättä lisää työttömän käteen jääviä tuloja.
Ongelma on vanha ja vaikea. Orpo myöntää, ettei ensi viikon budjettiriihessä onnistuta vielä purkamaan loukkuja, mutta suuntaviivat tarmokkaalle työlle loukkujen poistamiseksi pitää Orpon mukaan nyt kuitenkin saada käyntiin.
– Jos ne olisivat helppoja purkaa, niin se olisi tehty jo kauan sitten. Mutta meidän täytyy saada aikaan yhteinen näkemys aivan ilmeisten kannustinloukkujen purkamiseksi, vetosi kokoomusjohtaja Salon kokouksessa.