Presidentti Niinistö oli julkaissut edellisenä torstaina poikkeuksellisen, kekkosmaiseksi myllykirjeeksikin kutsutun verkkokirjoituksen. Siinä Niinistö oikoi ja purki pettymystään tulkinnosta, joita on esitetty hänen Itämeren lentoturvallisuutta koskevastaan aloitteestaan ja sitä seuranneista Venäjän esityksistä.
Niinistö toisti jälleen, miten lentoturvallisuuden parantamista on käsitelty kansainvälisillä foorumeilla vuosia. Asia ei ole uusi ja erityisesti venäläisiä on osoitettu sormella pimeistä lennoista.
– Järkiperäinen johtopäätös oli sitten ottaa asia Venäjän kanssa puheeksi. Jos sitä nyt pidetään kielteisenä tai hämmentävänä, takana on sitten jonkinlainen muu ajattelu.
Mihin ja keiden ajatteluun presidentti viittaa? Ylen haastattelussa Niinistö puhuu "kaikenlaisista kuiskaajista, jotka pääsevät kertomaan totuuksia, joilla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä".
Silminähden ärsyyntynyt presidentti ei nimeä kuiskuttelijoita, mutta politiikan toimijoille näyttää syntyneen jonkinlainen yhtenäinen käsitys keistä puhutaan. Kuiskuttelijat ovat ulkoministeriön virkamiehiä.
Presidentti Niinistö on kautensa kuluessa ottanut aktiivisen ja toimivaltuuksia täysillä hyödyntävän otteen ulko-ja turvallisuuspolitiikasta. Se on onnistunut, koska useat asiat ovat samanaikaisesti tukeneet presidentin vahvaa roolia: Niinistön oma tahtotila ja osaaminen, pääministerin poikkeuksellinen keskittyminen rajatusti sisäpolitiikkaan sekä presidentin tontille kuuluvien Venäjä-suhteiden korostuminen Suomen, EU:n ja kansainvälisen politiikan kannalta.
Ulkoministeriössä osa virkamieskunnasta ei ole katsonut kaikissa tilanteissa hyvällä tätä presidentin oma-aloitteisuutta. Tyytymättömät virkamiehet eivät lähde julkiseen keskusteluun nimellään, joten arvostelu on "kuiskuteltu" median kautta julkisuuteen, viimeksi lentoturvallisuusaloitteen yhteydessä.
Arvostelu ei kohdistu aloitteeseen vaan siihen, miten se vietiin eteenpäin.
Osa virkamiehistä katsoo, että aloitteen kokemat myöhemmät vaiheet Venäjän kynsissä olisi vältetty, jos se olisi alunperin valmisteltu rauhassa jo käynnissä ja käytössä olevissa virkamiesprosesseissa. Niissä yhteys muihin EU-maihin ja yhteiseen valmisteluun olisi säilynyt ja Venäjän ujuttama kahdenvälisyyskierre olisi vältetty. Osa arvostelijoista kavahtaa yksin toimivaa Suomea ja mielikuvaa Venäjän myötäilystä.
Ulkoministeriö on perinteisesti ollut ytimessä ulkopolitiikan johtamisen valmistelukoneistona, parhaimmillaan presidentin ministeriönä. Kun se ei tunne tätä kaikkea olevansa, seuraukset näkyvät julkisuudessa.
Kuten presidentin viime viikon aikana antamista haastatteluista voi päätellä, hän tai hänen kansliansa väki, eivät näitä väitteitä todeksi tunnista.
Presidentti Niinistö vastasi arvostelijoilleen suurlähettiläspäivillä, että toimettomana asioiden sivusta seuraaminen ei ole Suomen etu. Meillä on siis jatkossakin aktiivinen ja aloitteellinen presidentti. Blogikin on avattu presidentin kanslian verkkosivuille.
Lentoturvallisuus-aloite nosti pintaan myös epäilyt poliittisesta aktivoitumisesta ja tahallisista ristiriitojen nostattamisesta istuvan presidentin ympärillä. Presidentin vaaleihin keväällä 2018 on aikaa vain runsas vuosi.
Niinistö on sanonut kertovansa jatkohaluistaan alkukeväästä. Keskusta nimesi Matti Vanhasen presidenttiehdokkaakseen kesällä ja muiden puolueiden odotetaan asettavan omat ehdokkaansa loppusyksyn ja alkukevään aikana.
Presidentti Niinistö on siirtymässä ehdokkaaksi ehdokkaiden rinnalle. Se tietää uusia tilanteita, joissa istuva presidentti tulee haastetuksi, nimellä tai kuiskattuna.