Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti eilen vastaan taloustieteen professorin Roope Uusitalon ehdotuksen opintotuen leikkaamisesta, tukikuukausien vähentämisestä ja lainapainotteisuuden lisäämisestä. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki laskisi ehdotuksen toteutuessa 25 prosenttia. Uusitalo oli tehnyt ehdotuksensa siltä pohjalta, että siinä toteutuvat hallitusohjelman säästötavoitteet.
Jo aiemmin on ihmetelty hallituspuolueiden koulutuspuheita vaalien alla. Julkisuudessa on nostettu esiin kuvia, joissa poliitikot poseeraavat koulutuslupauksia sisältävien kylttien kanssa.
Vaalikampanjan aikana kaikki hallituspuolueet kannattivat julkisen talouden leikkauksia. Vaaliohjelmissaan ne kuitenkin puhuivat koulutuksesta varsin optimistiseen sävyyn ja kipeät rahoituskysymykset sivuutettiin.
Kokoomus: Kilpaillaan osaamisella
Kokoomus vaati vaaliohjelmassaan "suomalaisen osaamisen kääntämistä uuteen nousuun".
– Koska joku myy aina halvemmalla, kilpaillaan me osaamisella, puolueen vaaliohjelmassa todettiin.
– Menosopeutuksesta päätettäessä mitään yksittäistä kohdetta ei suljeta pois, mutta säästöjä vältetään koulutusmenoista, työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisistä menoista sekä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, ohjelmassa luvattiin.
Keskusta: Osaamisen mallimaa
Keskusta hehkutti vaaliohjelmassaan, että Suomesta on tehtävä "luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen mallimaa”. Puolue totesi linjalleen uskollisena, että koulutuksen saavutettavuus koko maassa on turvattava. Kokoomuksen tapaan keskusta myös vaati vauhtia koulutusvientiin ulkomaille.
Tulevan pääministeripuolueen vaaliohjelmassa ei puhuttu opintotuen leikkaamisesta tai lainapainotteisuuden lisäämisestä.
PS: Edut yhtenäistettävä
Aavistuksen lähempänä vaalien jälkeen muodostetun hallituksen politiikkaa näyttävät olleen perussuomalaiset, jonka vaaliohjelmassa vaadittiin opintososiaalisten etujen yhtenäistämistä.
Tätä hallitus onkin edistämässä, vaikka ei välttämättä siten kuin moni äänestäjä kuvitteli. Uusitalon ehdotuksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa pienennettäisiin samalle tasolle toisen asteen opiskelijoiden saaman tuen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi opintorahan laskemista 250 euroon kuukaudessa.
Muutoin puolue puhui vaaliohjelmansa laajahkossa koulutusosiossa muun muassa koulurauhasta, terveistä koulurakennuksista, toisen asteen kouluverkon säilyttämisestä, oppisopimusjärjestelmän kehittämisestä ja tieteen vapauden turvaamisesta. Vaatipa puolue myös "akateemisen nurkkakuntaisuuden ja yliopistokorruption" kitkemistä.
Hallitusohjelma paljasti säästöt
Vaalien alla koulutuksesta puhuttiin siis ympäripyöreästi, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelma paljasti rajut leikkaustoimet kesäkuussa.
Ratkaisujen Suomi -ohjelma linjasi, että opintotuesta säästetään 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa. Esillä oli myös opintotukikuukausien määrän rajaaminen. Lisäksi hallitus totesi, että opintorahasta, asumislisästä ja lainasta koostuvien tulojen pitää olla vähintään 1100 euroa kuukaudessa. Näiden ehtojen pohjalle professori Uusitalo on laatinut ehdotuksensa.
Hallitus käsittelee opintotukiuudistusta maaliskuun aikana.
Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina nostettu esille vanhoja twiittejä, joita etujärjestöt julkaisivat vaalikampanjan aikana maaliskuussa 2015.