Henri Väyrynen

Syntynyt: 19.10.1991, Kajaani

Seura: Kajaanin Kipinä

Valmentaja: Eero Väyrynen

Ennätykset:

Pituushyppy: 807
Seiväshyppy: 515
100 metriä: 10,92
Lentävä 20 metriä: 1,88

**Arvokisamitalit: **

Nuorten EM-pronssia seiväshypyssä 2009

Muuta:

Asuu Oulussa, opiskelee lääkäriksi

Henri Väyrysen yleisurheilu-uran alkutaival kuulostaa tutunlaiselta. Isä-Eerolla on yleisurheilutaustaa ja hän vei pikku-Henrin mukanaan kentälle pojan ollessa alle kouluikäinen.

- Isä vei kentälle siinä vaiheessa, kun opin kävelemään ja juoksentelemaan. Isä harrasti nuorempana pituushyppyä ja nykyään hän harrastaa seiväshyppyä ikämiehissä. Ehkä 6-vuotiaana olin ensimmäisissä kisoissa mukana, muistelee Henri Väyrynen Ylen haastattelussa.

Tilastopajan tulospalvelun mukaan Väyrysen ensimmäinen pituushypyn kilpailutulos ulkoradoilla on 387. Hän oli silloin 8-vuotias.

Mutta ehkä vielä kovempi oli 8-vuotiaana hypätty seivästulos 185. Se on kirjattu myös 9-vuotiaiden SE-tulokseksi. Ponnistus on siis ollut vahva jo pienestä pitäen.

Nuorena päälajiksi nousi seiväshyppy

Kuten monet, niin myös Väyrynen kokeili useita eri lajeja. Häneltä löytyy ennätystulos jopa 10-ottelusta. Se on 6406 pistettä.

- Olen harrastanut pienestä pitäen monipuolisesti eri lajeja, sanoo Väyrynen.

Nuorena ykköslajiksi valikoitui kuitenkin seiväshyppy. Vuonna 2009 Väyrynen sijoittui hieman yllättäen nuorten alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa pronssille hypättyään finaalissa ennätyksensä 515.

- En ollut edes ennakkosuosikki. Siellä oli toiset hypänneet 530, mutta kun monet epäonnistuivat ja itse onnistuin, tuli mitali. Silloin huomasin, että olen ikäluokan parhaimmistoa.

Kuoppakammo teki Väyrysestä pituushyppääjän

Seiväs takkusi kuitenkin pari seuraavaa vuotta ja Väyrynen päätti vaihtaa lajia. Siihen päätökseen edesauttoi niin kutsuttu seiväshyppääjien ammattitauti, kuoppakammo.

- Ennätys ei parantunut ja seiväshyppääjien yleinen ongelma, kuoppakammo paheni. Seipäässä tuli määrittelemätön tauko. Ei ole vielä tehnyt mieli hypätä, kertoo Väyrynen.

Laji vaihtui vuonna 2012. Siihen asti kakkoslajina ollut pituushyppy nousi ykköslajiksi.

- Pituushyppy lähti kulkemaan yllättävän hyvin. Hyppäsin vuonna 2012 hallissa 729. Siihen on tullut nyt lähes metri lisää.

Lääkäriopinnot urheilun rinnalla

Siviilissä Väyrynen opiskelee Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lääkäriksi.

- Ehkä se lopullinen innostuminen lääkäriopintoihin tuli siitä, että veli opiskeli lääkäriksi. Nyt minulla on neljäs vuosi menossa.

Väyrynen kuuluu niihin urheiijoihin, jotka haluavat tehdä muutakin kuin urheilla.

- Kyllä sitä kaipaa jotain muutakin siihen rinnalle. Ihan hyvin on mennyt. Onhan siinä tietysti omat haastavuutensa. Esimerkiksi leirit pitää järjestellä, eikä kesällä voi tehdä mitään töitä.

- Meillä on luentoja ja pienryhmäopetusta, joissa on läsnäolopakko, kertoo Väyrynen opiskeluistaan.

Hän ei vielä tiedä mille alalle aikoo erikostua.

- Ei ole vielä itsellä sellaista erikoistusmisalaa. Onhan tässä vielä aikaa. Meillä on kuusi opiskeluvuotta ja jokainen valmistuu ensin yleislääkäriksi.

Leirillä annos Hemingwayta

Väyrysen päivät ovat työntäyteisiä. Oulussa ollessaan hän keskittyy paljolti opiskeluun ja harjoittelee kerran päivässä.

- Usein on koulua heti aamuisin. Pyrin harjoittelemaan kello 10-12 tai iltapäivällä ennen neljää. Neljän jälkeen hallissa on ruuhkaa, tietää Kajaanin Kipinää edustava Väyrynen.

Hän tietää myös kuka on kuuluisin kipinäläinen.

- Kekkonenhan se on, sanoo Väyrynen tarkoittaen Suomen entistä presidenttiä Urho Kekkosta, joka edusti aikanaan samaa seuraa.

Kekkonen voitti SM-kultaa useassa lajissa.

Väyrysellä ei jää aikaa muuhun tekemiseen.

- Urheiluun ja opiskeluun menee käytännössä kaikki aika. Lepoakin tarvitsee, sanoo Väyrynen ja kertoo pitävänsä lukemisesta.

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi, jos oppikirjoja ei lasketa?

- Leirillä luin Hemingwayn Kirjava satama.

”Nopeus ja ponnistus pitää yhdistää”

Tammikuisella Etelä-Afrikan leirillä suomalaiset pituushyppääjät keskittyivät parantamaan tekniikkaansa. Väyrysen murheenkryyni on sama kuin muillakin suomalaishyppääjillä.

- Melkein kaikilla suomalaisilla on tekemistä siinä, että saadaan yhdistettyä nopeus ja ponnistus. Toivottavasti saisin ensi kesänä nivottua ne yhteen.

Tammikuisella Etelä-Afrikan leirillä asiaan paneuduttiin pituushypyn päävalmentaja Suren Ghazaryan sekä tutkija-valmentaja Tapani Keräsen ohjeilla.

- Suren oli vastuussa, mutta käytännössä leirillä mentiin henkilökohtaisilla suunnitelmilla. Tykkään kyllä siitä, että Suren keskittyy yksilöllisesti parantamaan hyppääjän tekniikkaa. Keränen antoi dataa nopeuksien ja askelpituuksien suhteen, kertoo Väyrynen.

Oululaisen vahvuuksiin kuuluu maksiminopeus sekä ponnistus.

- Kiihdytyskykyni ei ole kovin hyvä, mutta maksimivaihe on melko hyvä. Nopeutta on tullut myös lisää. Parhaimmillaan olen aika hyvä ponnistaja, listaa Väyrynen ominaisuuksiaan.

Miehen lentävän 20 metrin testiennätys on ihan pikajuoksijan tasoa 1,88.

”Rion rajasta ei kannata tehdä peikkoa”

Tulevan kauden suunnitelmat ovat selkeät.

- Mitään huipputulostavoitetta ei ole, mutta voi tulla hyviäkin hyppyjä. Tavoitteena on perustason nosto lähemmäksi kahdeksaa metriä, linjaa Väyrynen.

Viime vuonna Väyrysen paras tulos oli 793, mutta hän takerteli tekniikan kanssa.

Nyt Amsterdamin EM-kisaraja 795 on jo ylittynyt, mutta Väyrystä ei ole vielä virallisesti nimetty joukkueeseen. Tähtäin on kuitenkin päästä mukaan ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin.

- Ykköstähtäin on heinäkuun EM-kisat. Haluan EM-finaaliin, toteaa Väyrynen, jota EM-kisojen tulosrajan tekeminen helpotti huomattavasti.

Se apina on nyt selätetty.

- Se helpottaa varmaan. Toinen iso tavoite on Rio. Alkukesän päätähtäin on saada Rion raja rikottua. Kahdeksan senttiä puuttuu. Se on realistinen unelma, mutta ei siitä rajasta kannata mitään peikkoa tehdä, sanoo Väyrynen.

- Olisi tietysti hienoa, jos sen tuloksen pystyisi tekemään vaikka EM-kisoissa, haaveilee 24-vuotias lääkäriopiskelija.

Keväällä pituushyppääjät lähtevät leirille Italiaan. Sen jälkeen tarkoitus on kilpalla Euroopassa.

- Formiassa on leiri toukokussa. Pitää nyt katsoa, mihin kilpailuihin pääsee, pohtii Väyrynen.

Vielä tätä juttua kirjoitettaessa Väyrynen komeilee tämän kauden pituushypyn maailmantilaston kakkosena. Toki kausi on vasta aluillaan, mutta se kertoo, ettei tammikuinen hyppy Afrikassa ollut mikä tahansa pomppu. Väyrynen on hyvä kilpailija ja hän on varmasti yksi niistä yleisurheilijoista, joita kannattaa ensi kesänä seurata tarkasti.