Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mielestä ehtona Helsingin ja Tallinnan välisen junatunnelin mahdolliselle rakentamiselle on, että elinkeinoelämä saa siitä kiistatonta hyötyä.
Suomen ja Viron sekä Helsingn ja Tallinnan allekirjoittaman sopimuksen mukaan hanketta viedään eteenpäin osana kaupunkien välisen liikenteen kehittämistä.
Seuraava askel hankkeessa on selvittää EU:n tuella hankkeeseen liittyvät riskit.
EU:n tuntuvaa tukea mahdollisesti 2030-luvulla valmistuvalle tunnelille odotetaan muutenkin. Bernerin mukaan koko 9–13 miljardia maksavaa hanketta olisi mahdoton toteuttaa pelkästään verovaroin.
Tunnelilla voisi avat ovet Aasiaan asti
Berner näkee hankkeessa isoja mahdollisuuksia. Se avaisi liikenteelle nopean väylän Suomesta Rail Balticaa pitkin syvälle Eurooppaan ja Keski-Euroopasta parhaimmillaan Suomen läpi jopa arktisille alueille ja Aasiaan asti.
– Uskon kyllä, että tässä on mahdollisuus kytkeä Aasian kautta Suomea osaksi Eurooppaa, ja se on tietysti huikea visio ja huikea mahdollisuus, sanoo Berner.
Berner uumoilee myös, että julkisen rahoituksen lisäksi elinkeinoelämällä saattaisi olla kiinnostusta olla mukana myös hankkeen rahoittamisessa. Tunneli parantaisi tavaravirtojen liikkumista, kasvattaisi kauppaa ja innovaatioita sekä houkuttelisi investointeja Suomeen, Berner toteaa.
– Toivon kyllä, että elinkeinoelämä on tässä aktiivisesti mukana, Berner sanoo.
Työn alla on myös arkisempaa liikkumisen kehittämistä
Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen edistämiseksi on kehitteillä myös vähemmän kauaskantoisia suunnitelmia. Työn alla on muun muassa tavaraliikenteen digitaalisia palveluita ja yhteinen lähiliikennelippujärjestelmä, jota Bernerin virkaveli, Viron talous- ja liikenneministeri Kristen Michal pitää hyvänä aloitteena.
– Minusta on hyvin kiinnostava ajatus, että Suomesta ostetulla lipulla voisi matkustaa Kuressaareen asti. Kaikki ideat, jotka tarjoavat ihmisille nykyaikaisia ratkaisuja liikkumiseen, ovat minun mielestäni hyvin tervetulleita, sanoo Michal.