Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) lupaa tukea rekkaliikenteen vapauttamista pelkäävälle kotimaiselle kuljetusalalle. EU-direktiivi avaa kotimaiset kuljetukset ulkomaisille yrityksille ensi vuonna.

Berner nosti Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keinoista esiin rengasvaatimukset, tiemaksut ja valvonnan, jolla torjutaan alan harmaata taloutta.

– Meidän tahtotila on huolehtia, että suomalainen kuljetusala pärjää muutosten keskellä. Turvallisuus ei saa vaarantua siitä, että ulkomainen liikenne lisääntyy meidän teillä. Voimme esimerkiksi katsoa, että talviajoon vaaditaan sopivat renkaat. Näin tekevät Ruotsi ja Norja, jotka jättävät rekat rajalle, jos ne eivät täytä vaatimuksia, kertoi Berner.

– Selvityksessä olevaa vinjettijärjestelmää sovelletaan monessa Euroopan maassa. Siinä ulkomainen liikenne osallistuu infran kustannuksiin niiltä osin kuin se sitä kuluttaa, jatkoi liikenneministeri.

Työpaikkojen menetyksiä pelkäävä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on protestoinut rekkaliikenteen avaamista. Heistä virolaiset, latvialaiset ja puolalaiset kuljetusyritykset ajavat Suomessa halvemmilla työeduilla, eivätkä kotimaiset yritykset pysty kilpailemaan hinnoilla heidän kanssaan.

Berner ei usko, että ulkomaisten yritysten tulo kuljetusalalle vaarantaa Suomen huoltovarmuuden. Lain mukaan huoltovarmuus edellyttää saatavilla olevaa kuljetuskalustoa.

– Olemme saaneet EU-direktiivin vaikutuksista merkittävän määrän laskelmia. Ihan näin hurjalta tämä tilanne ei vaikuta. Meille jää vielä EU:n hyväksymiä kabotaasirajoitteita voimaan. Merkittävä osa ulkomaisesta liikenteestämme tapahtuu satamien yhteydessä, ja tämän ajo- ja purkuyhteyden on tapahduttava hyvin lähellä, muistutti Berner.

Kabotaasi tarkoittaa maan sisäistä kuljetusta toiseen maahan rekisteröidyllä ajoneuvolla, esimerkiksi virolaisella ajoneuvolla Suomessa.

Berner Finaviasta: Tappioiden ja huolimattomuuden syy-yhteys todistettava

Lentokenttäyhtiö Finavian taloussotkuista liikenneministeri totesi, että hän odottaa Finanssivalvonnan ja poliisin tutkimusten lopputulosta.

Anne Berner korosti, että tappiollisten johdannaisten ja huolimattomuuden välillä pitää pystyä osoittamaan syy-yhteys.

– Kysymys on erittäin laajasta vyyhdestä, joka on alkanut vuonna 2009. Missä kohtaan tappiot ovat syntyneet, ja miten niihin on liittynyt huolimattomuutta? Onko yhtiöllä myös mahdollista saada takaisin osa rahasta? Nyt on arvioitu vasta vuodet 2009–2011, ja näiden osalta Finavian hallitus on tehnyt ratkaisuja. Vuosilta 2013–2015 yhtiöllä on edelleen iso selvitystyö edessä, sanoi Berner.

Finavian hallitus päätti viime perjantaina, ettei yhtiö haasta oikeuteen entistä hallitustaan vuosien 2009–2011 johdannaistappioista. Johdannaiskaupoista on syntynyt yhtiölle 34 miljoonan euron menetykset.

Finavian hallitus on kuitenkin pyytänyt Finanssivalvontaa tutkimaan, ovatko suojaamattomia johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet lain ja hyvän pankkitavan mukaan.

Finavia on myös tehnyt tutkintapyynnön poliisille kahdesta johdannaissopimuksia tehneestä entisestä työntekijästään.