Keväällä mietintönsä jättäneen täydennyspoliisityöryhmän ehdotukset odottavat mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
– Tiedossani ei ole, tuleeko tästä lakihanke vai ei, sanoo lainsäädäntöneuvos Timo Kerttula sisäministeriöstä.
Raportista huhtikuun alkupuoleen mennessä annetut lausunnot on koottu, ja niiden sävy on täydennyspoliisijärjestelmän säilyttämistä kannattava. Kukaan lausunnonantajista ei ehdota järjestelmän lakkauttamista.
Kriittisimmin täydennyspoliisijärjestelmän kehittämiseen suhtautuu valtiovarainministeriö.
Lausunnossaan valtiovarainministeriö pohtii, että nykyisen täydennyspoliisijärjestelmän kehittämisen asemasta voitaisiin selvittää esimerkiksi Puolustusvoimien virka-avun käytön laajentamista sekä yksityisten vartijoiden käytön lisäämistä.
Myös muiden toimien kuten kansalaisten yleisen tarkkailun käytön laajentamismahdollisuudet tulisi selvittää. Täydennyspoliisijärjestelmän varoja voitaisiin tällöin suunnata varsinaisen, koulutetun ja ammattitaitoisen poliisin toimintaan, valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan.
Lausunnossa ei silti tarkemmin määritellä, mitä kansalaisten yleisellä tarkkailulla tarkoitetaan.
Oikeusministeriö ei kelpuuttaisi täydennyspoliisia kuulustelijaksi
Oikeusministeriö ei katso työryhmän mietinnön perusteella olevan valtiosääntöoikeudellisia eikä poliisin toimintaan liittyviä asiallisiakaan perusteita täydennyspoliisijärjestelmän käyttöalan ehdotetulle laajentamiselle.
Lausunnossa suhtaudutaan varauksellisesti täydennyspoliisin käyttöön esimerkiksi kuulustelujen kaltaisissa esitutkintatehtävissä.
Jo raporttiin eriävän mielipiteensä jättänyt Poliisijärjestöjen liitto katsoo, että nykyistä mallia voitaisiin kehittää siten, että eläkkeelle siirtyneitä poliisimiehiä rekrytoitaisiin täydennyspoliisitehtäviin. Vapaa-ajan harrasteena toteutettuna täydennyspoliisi ei tulisi onnistumaan, liitto linjaa.
Sen sijaan lähes päinvastaisella kannalla vapaaehtoistoiminnan suhteen ollaan maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöissä. Muun muassa Maanpuolustuskoulutus ry ilmaisee olevansa valmis olemaan mukana sekä täydennyspoliisien rekrytoinneissa että koulutuksessa.
Puolueista kristillisdemokraatit myönteisimpiä
Kristillisdemokraattien lausunnon mukaan täydennyspoliisilla on oltava tehtävää myös normaaliaikoina, jotta he kykenevät suoriutumaan kriisiaikojen tehtävistään. KD pitää perusteltuna työryhmän esitystä täydennyspoliisille kaavailluista normaaliaikojen tehtävistä.
Kokoomuksen mielestä täydennyspoliisia tarvitaan myös tulevaisuudessa ja järjestelmää on kehitettävä. Sen mukaan on silti huolehdittava, ettei täydennyspoliisien käyttö esimerkiksi järjestyksenvalvojina aiheuta tarpeetonta haittaa samaa toimintaa harjoittaville yksityisille palveluiden tarjoajille.
Vasemmistoliitto katsoo lausunnossaan, että täydennyspoliisin käytön olisi rajoituttava poikkeusoloihin. Myös RKP lausuu, että täydennyspoliisia voidaan käyttää poikkeusoloissa.
Niin ikään SDP:n mukaan täydennyspoliisien käyttöä ei tule laajentaa, vaan järjestelmän käyttö on jatkossakin rajattava poikkeusoloihin. Kuitenkin se katsoo järjestelmän säilyttämisen edellyttävän panostuksia täydennyspoliisien toimintakyvyn ylläpitämiseksi poikkeusoloja varten.
Vihreät, perussuomalaiset ja keskusta eivät jättäneet täydennyspoliisityöryhmän raportista lausuntoa.
– Yleisellä tasolla tulee toki muistaa, että lausunnot annettiin viime keväänä silloisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, lainsäädäntöneuvos Kerttula korostaa.