Valtaosa Savo-Karjalan kansanedustajista puolueesta riippumatta olisi valmis tukemaan maanviljelijöitä kiireellisellä tukipaketilla. Suoran kriisituen lisäksi tukikeinoina edustajat käyttäisivät muun muassa korkotukilainoja, tukiennakkomaksujen aikaistamista, byrokratian vähentämistä sekä lisämäärärahaa satovahinkokorvauksiin.

– Kaiken ei välttämättä tarvitse olla "riihikuivaa" rahaa, vaan myös valtion antamia vakuuksia niin sanottuihin vakauttamislainoihin ja sen lisäksi olisi pankkien kanssa neuvoteltava lainojen maksuaikataulutus uusiksi. Tässä valtio voisi tarvittaessa olla lisätakaajana, pohtii kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Myös perussuomalaisten Kari Kulmala uskoo, että tuottajia voitaisiin auttaa nostamatta suuresti valtion menoja.

– Keinot joilla maatiloille tulevaa rahaa aikaistetaan, ovat parhaita. Vuoden 2015 tuista pitää maksaa tulevana syksynä vaikkapa ennakkoina mahdollisimman suuri osuus.

Maitotilat ensisijalla

Voimakkaimmin tukea uskotaan tarvittavan etenkin pakotteista kärsineillä maitotiloilla ja melko paljon myös sikatiloilla sekä niiden nuorten maatalousyrittäjien parissa, jotka ovat vastikään investoineet isosti yritystoimintaansa.

– Nämä tilat ovat kovimmilla, sillä kannattavuuslaskelmat ja takaisinmaksusuunnitelmat tehtiin aivan toisenlaisissa oloissa, kristillisdemokraattien Sari Essayah perustelee.

Osa edustajista haluaisi kohdistaa kansallisia tukia selkeämmin aktiivisesti toimiville tiloille.

– Sivutoimiseen viljelyyn tukirahoja ei saa ohjata, vaan niille, joiden elanto tulee maanviljelystä, Hannakaisa Heikkinen linjaa.

Samoilla linjoilla Heikkisen kanssa on myös vihreiden Krista Mikkonen. Mikkosen mukaan myös viljelijöiden jaksamisesta on huolehdittava.

– On varmistettava, että hallituksen lomitusjärjestelmään esitetyt leikkaukset eivät saa heikentää viljelijöiden mahdollisuuksia saada lomittajia. Hallituksen päätös ASLAK-kuntoutusten lakkauttamisesta on lyhytaikainen ja kestämätön. Jaksamista lisää myös liiallisen byrokratian karsiminen, joka vapauttaa viljelijän työaikaa varsinaiseen työhön erilaisen kirjaamisen sijaan.

Lisärahoitusta EU:sta

Osa edustajista haluaisi, että rahoitusta haettaisiin kansallisen tuen lisäksi myös EU:sta, sillä esimerkiksi Venäjän pakotteista syntyneet tappiot ovat seurausta pitkälti unionin pakotepolitiikasta. Nihkeimmin suoraan tukipakettiin kyselyn mukaan suhtautuivat sosiaalidemokraattien edustajat.

– Uusille innovaatioille elintarvikkeiden osalta olisin valmis lisäämään tukea, jos se edistää suomalaisten elintarvikkeiden käyttöä. Erlliset tukipaketit on aina harkittava tarkasti, Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) toteaa.

Useat suomalaiset maatilat ovat ajautuneet vakaviin maksuvalmiusongelmiin Venäjän elintarviketuontikiellon, tukien viivästymisen ja vaikean satotilanteen takia.

Keskustan Elsi Katainen muistuttaa, että kysymys ei ole vain maanviljelijöistä, vaan koko elintarvikeketjun työpaikoista.

– Maataloustulojen romahtaminen vaikuttaa aluetalouteemme ihan konkreettisesti ja on siksi paikallisestikin todella tärkeä asia.

Tuen tasoksi edustajat näkisivät keinoista ja ajanjaksosta riippuen keskimäärin kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin euroihin.

Kyselyyn vastasi 13 kansanedustajaa Savo-Karjalan alueen 16:sta edustajasta.